Yucca

05.02.2018

Vastasi keskusteluun: Pärmä sana tarkoittaa pergamenttia

Veikkaisin, että Pärmäkoski-nimen alku ei liity pergamenttiin, vaan sellaisiin sanoihin kuin ”päärme” ja ”päärmätä”; ensimmäisen tavun vokaali on lyhentynyt.

Tiede ja teknologia > Tiede > Etymologia

30.01.2018

Vastasi keskusteluun: Mitä on 0 potenssiin 0?

42! Ja tässä voi huutomerkin tulkita välimerkiksi tai kertoman merkiksi, miten vain halutaan. Lausekkeen 0⁰ arvo voidaan määritellä miten vain halutaan. Määrittelyt ovat ihmisten tekemiä. Jotkin määritelmät ovat hyödyllisiä ainakin joissakin tilanteissa, jotkin eivät, ja minun juuri esittämäni kuulunee

Tiede ja teknologia > Tiede > Matematiikka

16.01.2018

Vastasi keskusteluun: Mätäs, eli sellainen muhkura metsässä

”Nykysuomen etymologisen sanakirjan” mukaan sanalla on vatsineita sekä lähi- että etäsukukielissä (samojedikieliä myöten), ja se lasketaan vanhaan omaperäiseen sanastoon kuuluvaksi. Alkuperäiseksi asuksi on rekonstruoitu *mäkte. Viron etymologinen sanakirja kertoo olennaisesti saman, http://www.eki.ee/dict/ety/index.cgi?Q=mätas&F=M&C06=et

Tiede ja teknologia > Tiede > Etymologia

12.11.2017

Vastasi keskusteluun: Miksi sana "joku" taipuu niin oudosti?

”Joku” on ikivanha pronomini, joka on muodostunut sanojen ”jo” ja ”ku” yhdistelmänä joskus muinaisuudessa. Se siis on alkujaan yhdyssana, ja koska sen molempia osia taivutetaan, saadaan muodot ”jonkun”, ”jotakuta” jne. Osittain samantapainen on ”jokin”, mutta siinä vain alkuosa taipuu (”jonkin”, ”jotakin”

Tiede ja teknologia > Tiede > Kielet ja käännökset

09.08.2017

Vastasi keskusteluun: Koskaan = kaikkien aikojen

Ei se anna mitään vastausta – ainakaan suoraan. Vastaava tapaus on kuitenkin ilmaisutyyppi ”paras ikinä”, ja sen sanakirja leimaa arkiseksi. Aiemmin sitä pidettiin virheellisenä. Hiukan tarkempi kuvaus: http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/normit.html#ikina

Tiede ja teknologia > Tiede > Kielet ja käännökset

06.08.2017

Vastasi keskusteluun: Tarkastusmaksu

Sitä kutsutaan maksuksi, koska jos sitä kutsuttaisiin sakoksi tai sen nimessä olisi rangaistus-sana, sitä olisi käsiteltävä rangaistuksena ja liputta matkustamista rikoksena. Tästä taas seuraisi viranomaisten toimintaa hankaloittavia asioita kuten rikosoikeudellisia periaatteita, ja lisäksi tilastoidun

Tiede ja teknologia > Tiede > Kielet ja käännökset

03.08.2017

Vastasi keskusteluun: Suomen oikeinkirjoitus

Sivulla on joitakin vanhentuneita tietoja (esim. ”huomioida” on nykyisin hyväksytty merkitykseen ’ottaa huomioon’) ja muutama vähän outo kannanotto (esim. väite, jonka mukaan ”kirjakieli” olisi väistyvä termi). Enimmäkseen tiedot ovat oikein. Mutta sivuhan on lähinnä kooste tavallisista virheistä ja

Tiede ja teknologia > Tiede > Kielet ja käännökset

03.08.2017

Vastasi keskusteluun: Sanotaanko "nuo" jossakin murteessa "nuot"?

Sanotaan. Kyseessä lienee melko laajalevikkinen ilmiö. Tarkemman tiedon voi aikanaan lukea Suomen murteiden sanakirjasta, kunhan se joidenkin vuosien jälkeen pääsee t-kirjaimeen saakka.

Tiede ja teknologia > Tiede > Kielet ja käännökset

03.08.2017

Vastasi keskusteluun: Hulevesi on täällä

Sanaa käytetään ”viemäröitävistä sade- ja sulamis- ym. suhteellisen puhtaista pintavesistä”. http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ Sanakirjan hiukan oudossa esitystavassa elatiivi (-sta-sija) kuvauksessa ilmaisee ilmauksen ”epävirallisuutta”, joka tarkoittanee lähinnä sitä, että sana esiintyy yleiskielessä,

Tiede ja teknologia > Tiede > Kielet ja käännökset

01.08.2017

Vastasi keskusteluun: Al-Fayed vai al-Fayed?

Kirjoitetaan ”al-” suomalaisen standardin mukaan, ks. http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielet/arabia.html#al Osan ”Fayed” kirjoitusasu on eri asia ja riippuu siitä, seurataanko puhutun arabian jotain muotoa jonkin säännön mukaan. Kirja-arabiassa ei ole e-äännettä.

Tiede ja teknologia > Tiede > Kielet ja käännökset

26.07.2017

Vastasi keskusteluun: HI-virus vai HIV-virus

Teoriassa HI-virus tai hi-virus on oikein, koska Kielitoimiston sanakirja sanoo niin http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?ListWord=HI-virus&SearchWord=hiv&dic=1&page=results&UI=fi80&Opt=1 Käytännössä sellainen on pelleilyä. Moinen linjahan tarkoittaisi, että myös esimerkiksi CD-levy pitäisi

Tiede ja teknologia > Tiede > Kielet ja käännökset

05.05.2017

Vastasi keskusteluun: "Hei Pekka" vai "Hei, Pekka"

"Kirjeen alkutervehdyksissä yms. voidaan käyttää pilkkua, mutta se ei ole välttämätöntä: Hei, Maija ~ Hei Maija" http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=1680

Tiede ja teknologia > Tiede > Kielet ja käännökset

23.04.2017

Vastasi keskusteluun: Salibandya vai salibandyä

Molemmat ovat "oikein" siinä mielessä, että kielenhuolto ei tässäkään asiassa ole saanut päätetyksi, kumpi on oikein. Ks. http://www.kielitoimistonsanakirja.fi jossa on perustiedot sanojen taivutuksestakin. Luonnollisempi on "salibandyä", koska partitiivin pääte ääntyy ä:nä tässä sanassa. Vanhaan hyvään

Tiede ja teknologia > Tiede > Kielet ja käännökset

03.03.2017

Kommentoi keskusteluun: Kuinka lausutaan nimi "Cioran"?

Olet ilmeisesti kopioinut IPA-ääntämismerkinnän Wikipedia-sivulta lähdettä kertomatta. No eihän Wikipediasta lähteeksi olekaan, ja erikielisillä Wikipedia-sivuilla Emil Cioranista on jännästi erilaisia ääntämyksiä. Ja jotta olisi hankalampaa, romaniankieliseltä sivulta ääntämistieto puuttuu. Periaatteessahan

Tiede ja teknologia > Tiede > Kielet ja käännökset

03.03.2017

Vastasi keskusteluun: Brandy ruotsiksi

Amerikassa käytetään yleisnimitystä ”brandy” väkevistä alkoholijuomista, jotka on valmistettu viinistä tislaamalla. Sen sijaan suomessa ja ruotsissa näitä yleisnimityksiä ei ole tapana käyttää muutamista sentyyppisistä juomista, vaan niistä käytetään spesifisempiä nimityksiä; lähinnä tämä koskee nimityksiä

Tiede ja teknologia > Tiede > Kielet ja käännökset

03.03.2017

Kommentoi keskusteluun: Brandy ruotsiksi

Kuten useimmat kivat historialliset tarinat, kertomuksesi de Gaullen (sic) vierailun vaikutuksista ei ole tosi. Neuvostoliitossa valmistettiin ja myytiin Sovetskoje šampanskojea loppuun asti, ja sen jälkeenkin nimen käyttö on jatkunut Venäjällä ja muualla.

Tiede ja teknologia > Tiede > Kielet ja käännökset

12.02.2017

Vastasi keskusteluun: Suomen kielessäkö ei muka futuuria?

Voisitko mainita yhden kansainvälisen sivuston, jossa väitetään tuollaista? Tai no mieluiten kolme; sen verranhan pitäisi olla helppo mainita, jos sanalle ”usein” on mitään katetta. Selvää kuitenkin on, että suomessa ei ole kieliopillista futuuria siinä mielessä, että tulevaisuuteen viittaavissa lausumissa

Tiede ja teknologia > Tiede > Kielet ja käännökset

02.02.2017

Vastasi keskusteluun: seuraavalle vai seuraaville

Molemmat ovat mahdollisia. Kielenhuolto ei ole ottanut selvää kantaa, mutta monikko (seuraaville) on turvallisempi. Ks. http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/8.2.html#lukus-attr

Tiede ja teknologia > Tiede > Kielet ja käännökset

27.01.2017

Vastasi keskusteluun: biarmicus, latinaako

Jopas tuli hankala kysymys. Mutta aloitan helposta päästä. Eliölajien tieteelliset nimet noudattavat latinan kielioppisääntöjä eräiltä osin, mutta niiden ainekset ovat peräisin suurelta osin kreikasta. Toki latinan sanojakin on paljon, mutta silloin on kyse usein ”uuslatinasta”. Lisäksi mukana on muiden

Tiede ja teknologia > Tiede > Kielet ja käännökset

17.01.2017

Kommentoi keskusteluun: Sukunimien taivutus

Ties kuka, mistä halusi syytellä aggressiivisuudesta ja olla sanomatta mitään siitä, mistä keskustellaan? Jos aggressiivista on mielestäsi se, että kysytään, mihin tähdätään sekavalla kysymyksellä, niin mitähän sanaa sitten käytät esimerkiksi henkilöön käyvästä sanallisesta hyökkäyksestä tai vaikkapa

Tiede ja teknologia > Tiede > Kielet ja käännökset