Yucca

Vapaa kuvaus
Koulutus: ---
Ammatti: Muu
Siviilisääty: ---
Lapset: ---
Käyttäjän kirjoittamat viestit
28.10.2018
Vastasi keskusteluun: onko sanalla" kioski"
Suomeen sana on tietysti tullut ruotsista. Sana on levinnyt eurooppalaisiin kieliin turkista, johon se on tullut persiasta. Nykyturkin asu on köşk, ja sana tarkoittaa alkujaan paviljonkia. https://www.etymonline.com/search?q=kiosk (Etymonline on yleensä hyvä tietolähde, mutta turkin sanoja siellä ei
Tiede ja teknologia > Tiede > Etymologia
05.02.2018
Vastasi keskusteluun: Pärmä sana tarkoittaa pergamenttia
Veikkaisin, että Pärmäkoski-nimen alku ei liity pergamenttiin, vaan sellaisiin sanoihin kuin ”päärme” ja ”päärmätä”; ensimmäisen tavun vokaali on lyhentynyt.
Tiede ja teknologia > Tiede > Etymologia
30.01.2018
Vastasi keskusteluun: Mitä on 0 potenssiin 0?
42! Ja tässä voi huutomerkin tulkita välimerkiksi tai kertoman merkiksi, miten vain halutaan. Lausekkeen 0⁰ arvo voidaan määritellä miten vain halutaan. Määrittelyt ovat ihmisten tekemiä. Jotkin määritelmät ovat hyödyllisiä ainakin joissakin tilanteissa, jotkin eivät, ja minun juuri esittämäni kuulunee
Tiede ja teknologia > Tiede > Matematiikka
16.01.2018
Vastasi keskusteluun: Mätäs, eli sellainen muhkura metsässä
”Nykysuomen etymologisen sanakirjan” mukaan sanalla on vatsineita sekä lähi- että etäsukukielissä (samojedikieliä myöten), ja se lasketaan vanhaan omaperäiseen sanastoon kuuluvaksi. Alkuperäiseksi asuksi on rekonstruoitu *mäkte. Viron etymologinen sanakirja kertoo olennaisesti saman, http://www.eki.ee/dict/ety/index.cgi?Q=mätas&F=M&C06=et
Tiede ja teknologia > Tiede > Etymologia
12.11.2017
Vastasi keskusteluun: Miksi sana "joku" taipuu niin oudosti?
”Joku” on ikivanha pronomini, joka on muodostunut sanojen ”jo” ja ”ku” yhdistelmänä joskus muinaisuudessa. Se siis on alkujaan yhdyssana, ja koska sen molempia osia taivutetaan, saadaan muodot ”jonkun”, ”jotakuta” jne. Osittain samantapainen on ”jokin”, mutta siinä vain alkuosa taipuu (”jonkin”, ”jotakin”
Tiede ja teknologia > Tiede > Kielet ja käännökset
09.08.2017
Vastasi keskusteluun: Koskaan = kaikkien aikojen
Ei se anna mitään vastausta – ainakaan suoraan. Vastaava tapaus on kuitenkin ilmaisutyyppi ”paras ikinä”, ja sen sanakirja leimaa arkiseksi. Aiemmin sitä pidettiin virheellisenä. Hiukan tarkempi kuvaus: http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/normit.html#ikina
Tiede ja teknologia > Tiede > Kielet ja käännökset
06.08.2017
Vastasi keskusteluun: Tarkastusmaksu
Sitä kutsutaan maksuksi, koska jos sitä kutsuttaisiin sakoksi tai sen nimessä olisi rangaistus-sana, sitä olisi käsiteltävä rangaistuksena ja liputta matkustamista rikoksena. Tästä taas seuraisi viranomaisten toimintaa hankaloittavia asioita kuten rikosoikeudellisia periaatteita, ja lisäksi tilastoidun
Tiede ja teknologia > Tiede > Kielet ja käännökset
03.08.2017
Vastasi keskusteluun: Suomen oikeinkirjoitus
Sivulla on joitakin vanhentuneita tietoja (esim. ”huomioida” on nykyisin hyväksytty merkitykseen ’ottaa huomioon’) ja muutama vähän outo kannanotto (esim. väite, jonka mukaan ”kirjakieli” olisi väistyvä termi). Enimmäkseen tiedot ovat oikein. Mutta sivuhan on lähinnä kooste tavallisista virheistä ja
Tiede ja teknologia > Tiede > Kielet ja käännökset
03.08.2017
Vastasi keskusteluun: Sanotaanko "nuo" jossakin murteessa "nuot"?
Sanotaan. Kyseessä lienee melko laajalevikkinen ilmiö. Tarkemman tiedon voi aikanaan lukea Suomen murteiden sanakirjasta, kunhan se joidenkin vuosien jälkeen pääsee t-kirjaimeen saakka.
Tiede ja teknologia > Tiede > Kielet ja käännökset
03.08.2017
Vastasi keskusteluun: Hulevesi on täällä
Sanaa käytetään ”viemäröitävistä sade- ja sulamis- ym. suhteellisen puhtaista pintavesistä”. http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ Sanakirjan hiukan oudossa esitystavassa elatiivi (-sta-sija) kuvauksessa ilmaisee ilmauksen ”epävirallisuutta”, joka tarkoittanee lähinnä sitä, että sana esiintyy yleiskielessä,
Tiede ja teknologia > Tiede > Kielet ja käännökset
01.08.2017
Vastasi keskusteluun: Al-Fayed vai al-Fayed?
Kirjoitetaan ”al-” suomalaisen standardin mukaan, ks. http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielet/arabia.html#al Osan ”Fayed” kirjoitusasu on eri asia ja riippuu siitä, seurataanko puhutun arabian jotain muotoa jonkin säännön mukaan. Kirja-arabiassa ei ole e-äännettä.
Tiede ja teknologia > Tiede > Kielet ja käännökset
26.07.2017
Vastasi keskusteluun: HI-virus vai HIV-virus
Teoriassa HI-virus tai hi-virus on oikein, koska Kielitoimiston sanakirja sanoo niin http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?ListWord=HI-virus&SearchWord=hiv&dic=1&page=results&UI=fi80&Opt=1 Käytännössä sellainen on pelleilyä. Moinen linjahan tarkoittaisi, että myös esimerkiksi CD-levy pitäisi
Tiede ja teknologia > Tiede > Kielet ja käännökset
05.05.2017
Vastasi keskusteluun: "Hei Pekka" vai "Hei, Pekka"
"Kirjeen alkutervehdyksissä yms. voidaan käyttää pilkkua, mutta se ei ole välttämätöntä: Hei, Maija ~ Hei Maija" http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=1680
Tiede ja teknologia > Tiede > Kielet ja käännökset
23.04.2017
Vastasi keskusteluun: Salibandya vai salibandyä
Molemmat ovat "oikein" siinä mielessä, että kielenhuolto ei tässäkään asiassa ole saanut päätetyksi, kumpi on oikein. Ks. http://www.kielitoimistonsanakirja.fi jossa on perustiedot sanojen taivutuksestakin. Luonnollisempi on "salibandyä", koska partitiivin pääte ääntyy ä:nä tässä sanassa. Vanhaan hyvään
Tiede ja teknologia > Tiede > Kielet ja käännökset
03.03.2017
Kommentoi keskusteluun: Kuinka lausutaan nimi "Cioran"?
Olet ilmeisesti kopioinut IPA-ääntämismerkinnän Wikipedia-sivulta lähdettä kertomatta. No eihän Wikipediasta lähteeksi olekaan, ja erikielisillä Wikipedia-sivuilla Emil Cioranista on jännästi erilaisia ääntämyksiä. Ja jotta olisi hankalampaa, romaniankieliseltä sivulta ääntämistieto puuttuu. Periaatteessahan
Tiede ja teknologia > Tiede > Kielet ja käännökset
03.03.2017
Vastasi keskusteluun: Brandy ruotsiksi
Amerikassa käytetään yleisnimitystä ”brandy” väkevistä alkoholijuomista, jotka on valmistettu viinistä tislaamalla. Sen sijaan suomessa ja ruotsissa näitä yleisnimityksiä ei ole tapana käyttää muutamista sentyyppisistä juomista, vaan niistä käytetään spesifisempiä nimityksiä; lähinnä tämä koskee nimityksiä
Tiede ja teknologia > Tiede > Kielet ja käännökset
03.03.2017
Kommentoi keskusteluun: Brandy ruotsiksi
Kuten useimmat kivat historialliset tarinat, kertomuksesi de Gaullen (sic) vierailun vaikutuksista ei ole tosi. Neuvostoliitossa valmistettiin ja myytiin Sovetskoje šampanskojea loppuun asti, ja sen jälkeenkin nimen käyttö on jatkunut Venäjällä ja muualla.
Tiede ja teknologia > Tiede > Kielet ja käännökset
12.02.2017
Vastasi keskusteluun: Suomen kielessäkö ei muka futuuria?
Voisitko mainita yhden kansainvälisen sivuston, jossa väitetään tuollaista? Tai no mieluiten kolme; sen verranhan pitäisi olla helppo mainita, jos sanalle ”usein” on mitään katetta. Selvää kuitenkin on, että suomessa ei ole kieliopillista futuuria siinä mielessä, että tulevaisuuteen viittaavissa lausumissa
Tiede ja teknologia > Tiede > Kielet ja käännökset
02.02.2017
Vastasi keskusteluun: seuraavalle vai seuraaville
Molemmat ovat mahdollisia. Kielenhuolto ei ole ottanut selvää kantaa, mutta monikko (seuraaville) on turvallisempi. Ks. http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/8.2.html#lukus-attr
Tiede ja teknologia > Tiede > Kielet ja käännökset
27.01.2017
Vastasi keskusteluun: biarmicus, latinaako
Jopas tuli hankala kysymys. Mutta aloitan helposta päästä. Eliölajien tieteelliset nimet noudattavat latinan kielioppisääntöjä eräiltä osin, mutta niiden ainekset ovat peräisin suurelta osin kreikasta. Toki latinan sanojakin on paljon, mutta silloin on kyse usein ”uuslatinasta”. Lisäksi mukana on muiden
Tiede ja teknologia > Tiede > Kielet ja käännökset