Venäjän vaikutukset Suomen talouteen

Yritysten vetäytyminen ja pakotteet murskaavat Venäjän talouden lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Mutta miten tämä vaikuttaa meillä kotosuomessa? Ennusteiden mukaan Venäjän hyökkäys Ukrainaan heikentää tänä vuonna Suomen talouskasvua 1-2,5 % verran, asettaen Suomen talouskasvun Euroopan toiseksi heikoimmaksi. Vaikutukset näkyvät viennin vähentymisenä, ostovoiman heikentymisenä sekä yleisestä epävarmuudesta johtuvasta investointien ja kulutuksen supistumisesta.

Mitä Venäjälle kuuluu tällä hetkellä?

Venäjän hallituksella on ollut tapana päivittää kuukausittain keskeisiä tilastoja, mutta Ukrainan kriisin myötä on se vähitellen pidättänyt yhä useampia niistä, mukaan lukien kaikki ulkomaankauppatiedot. Näitä ovat muun muassa:

1. Vienti- ja tuontitilastot, erityisesti Euroopan kanssa käytävää kauppaa koskevat tilastot 
2. Öljyn ja kaasun kuukausittaiset tuotantotiedot 
3. Hyödykkeiden vientimäärät
4. Pääomien sisään- ja ulosvirtaukset
5. Suurten yritysten tilinpäätökset, jotka yritykset aiemmin julkistivat itse pakollisina
6. Keskuspankin rahapohjatiedot 
7. Ulkomaisia suoria sijoituksia koskevat tiedot
8. Tiedot luotonannosta ja luotonmyönnöstä sekä muut luoton saatavuuteen liittyvät tiedot

Venäjän talous on kärsinyt vakavaa vahinkoa, mutta liiketoimintojen vetäytyminen pois maasta ja Venäjää vastaan sovelletut pakotteet ovat puutteellisia. Vaikka Venäjän vientiasema on heikentynyt, se saa edelleen liikaa öljy- ja kaasutuloja pakotteiden piiriin kuuluvista varoista, mikä tukee Putinin ylenpalttisia kotimaan menoja ja peittää talouden rakenteellisia heikkouksia.

Miten Venäjän tilanne vaikuttaa Suomessa?

Loppujen lopuksi Venäjän tilanteen aiheuttamien talousvaikutusten laajuus riippuu suuresti Ukrainan sodan kestosta. Venäjän rooli kauppakumppanina Suomelle pienenee merkittävästi – ja hyvin pitkäksi aikaa. 

Vaikutusten laajuus riippuu ratkaisevasti myös siitä, onnistummeko löytämään Venäjän viennille korvaavaa vientiä ja pystytäänkö Venäjältä tuodut tavarat ja kaasu korvaamaan muualta.

Taloudelliset vaikutukset:

• Suomen viennin väheneminen Venäjälle pakotteiden sekä Venäjän talouden heikkenemisen vuoksi (Venäjän vienti putoaa puoleen ja EU-vienti hidastuu, jotka hidastavat BKT-kasvua tälle vuodelle 0,5-1 % verran).
• Kuluttajahinnat nousevat raaka-aineiden, energian ja ruoan hintojen yleisen nousun vuoksi, koska Venäjän ja Ukrainan tuonti supistuu. Tämä heikentää talouksien ostovoimaa.
• Yleisen epävarmuuden lisääntyminen vaikuttaa kotitalouksien kulutuspäätöksiin.

Samalla tuonti Venäjältä Suomeen on noin kaksi kertaa suurempaa kuin vienti Suomesta Venäjälle. Yli puolet tuonnista muodostuu energiasta (öljy). Venäjältä tuodaan myös jonkin verran sähköä ja kaasua. Vaikka venäläinen öljy on korvattavissa muista maista, on öljyn hinta noussut niin rajusti, ettei nopeaa helpotusta ole luvassa.

Ukrainan sodan aiheuttama epävarmuus sekä inflaatio että ulkomaankaupan shokki voivat lopulta viedä Suomen bruttokansantuotteesta noin 1–2 prosenttia vuoden 2023 loppuun mennessä. Tällainen vaikutus ei olisi pienimuotoinen, muttei kuitenkaan katastrofikaan taloudelle.

Yleinen epävarmuus raskas taakka Suomen taloudelle

Kasvunäkymien hidastuminen – niin Suomessa kuin Euroopassakin – ja yleinen epävarmuus heijastuu kotitalouksien investointipäätöksiin. Investointeja luonnollisesti ei tehdä, kun näkymät muuttuvat epävarmoiksi.

Lisäksi Suomen sijainti Venäjän naapurimaana voi herättää huolta pitkällä aikavälillä joillekin kansainvälisille sijoittajille sijoitustensa turvallisuudesta. Esimerkiksi Suomen riskilisä on kasvanut suhteessa Saksaan, vaikkei suurempia merkkejä sijoittajien vetäytymisestä ole havaittavissa. Suomen talous on ollut kautta vuosikymmenten linkitettynä Venäjään, jolloin väistämättä Ukrainan sodan sekä Venäjälle asetettujen kansainvälisten pakotteiden vaikutukset talouteen ovat suuremmat.

Katso lisää siitä, miten Ukrainan konflikti heikentää Suomen talouskasvua.