Uhkakuvia talousvuodelle 2022 – Miten selvitä uuden vuoden haasteista?
Viimeiset vuodet ovat olleet Suomen taloudelle varsin haastavia. Tämä on johtunut niin globaaleista pankki- ja valuuttakriiseistä kuin Suomen talouspolitiikassa tapahtuneista käänteistä ja kiemuroista. Lisäksi jo kaksi vuotta jyllännyt koronapandemia on sekoittanut pakan täysin monella talouden osa-alueella. Vaikka liiallinen pessimismi ei koskaan johda hyviin lopputuloksiin, talouden taivaanrannan synkät pilvet on syytä tiedostaa.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että nyt olisi tappiomielialan aika. Sen sijaan uuden vuoden vaihtuessa on aika tehdä tarkka ja laaja katsaus taloudelliseen tilanteeseen sekä omiin mahdollisuuksiin selvitä vuoden 2022 uhista ja riskeistä:
- Koronapandemian vakiintuminen.
- Työmarkkinoiden riskit.
- Inflaation vaikutus hintoihin sekä lainoihin.
Koronapandemian vakiintuminen talouden näkökulmasta
Vuonna 2019 alkanut globaali koronapandemia ei näytä vieläkään merkkejä rauhoittumisesta. Pandemia on normalisoitunut osaksi yhteiskuntien kaikkien osa-alueiden järjestelemistä, millä on luonnollisesti suurtakin suuremmat vaikutukset myös talousasioihin. Pandemia on vaatinut hyväksymään sen, että harva asia on enää helposti ennustettavissa. Ainoa varma asia on itse epävarmuus.
Pandemiaa on yritetty kontrolloida erilaisilla rajoituksilla jo parin vuoden ajan. Tämä on luonut epävarmuutta, joka on omiaan hidastamaan talouskasvua. Pandemian kanssa selviäminen vaatiikin monenlaista sopeutumista, sillä uudet tavat ja innovaatiot, jotka syntyvät pakon ja pandemian edessä, on sisäistettävä ja hallittava usein nopealla aikataululla. Esimerkiksi mobiilimaksujen kaltaisten digitaalisten palveluiden kehittyminen jatkuu vuonna 2022 varmasti entistäkin kiivaampana, ja uuden teknologian kelkan kyydistä putoaminen tuottaa vaikeuksia niin yksityishenkilöille kuin yrittäjille.
Työmarkkinat vuonna 2022
Työmarkkinoita on aina vaikea ennustaa. Erityisen vaikeaa se on kuitenkin tulevana vuonna, kun kysymykset ja haasteet esimerkiksi koronapandemian tai inflaation suhteen ovat vielä hämärän peitossa. Rantautuuko Yhdysvalloissa alkanut irtisanoutumisaalto Suomeen? Riittääkö Suomen talouden resilienssi, vai joutuvatko yritykset irtisanomaan ja lomauttamaan työntekijänsä?
Erityisesti palvelualoilla ja matkailun parissa työskentelevät suomalaiset eivät vieläkään voi hengähtää helpotuksesta. Esimerkiksi turistien puuttuminen suurissa kaupungeissa tai Lapin tuntureilla on ajanut monet turismin parissa työskentelevät yrittäjät taloudelliseen ahdinkoon. Monet työntekijät näillä aloilla pohtivatkin alan vaihtamista tai kouluttautumista uuteen ammattiin. Yrittäjänä kannattaakin harkita yrityslainan hakemista, sillä lainarahalla on mahdollista paikata yrityksen kassavajetta hetkellisesti ja lisätä yrityksen resilienssiä sekä investointivalmiutta vaikeinakin aikoina. Esimerkiksi digitaalisiin palveluihin investoiminen on hyvä keino sopeutua uuteen taloustilanteeseen, jossa yhteiskunnan toimintojen pysähtyminen on aina potentiaalinen riski.
Inflaatio suomalaisten kuluttajien arjessa ja lainoissa
Inflaatio on ollut euroalueella varsin kovaa viimeiset vuodet. Tämän johdosta markkinoille on valunut runsaasti euroja sekä edullisia lainoja. Lainojen kustannusten lisäksi inflaation vaikutuksen voi nähdä kuluttajien arjessa esimerkiksi hintojen muodossa.
Inflaatio tuo vuodelle 2022 pari riskiä. Ensimmäinen liittyy lainoihin: Suomalaiset kotitaloudet ovat varsin velkaantuneita. Lainoja lyhennetään, ja sen ohessa tilitetään pankeille ja rahoituslaitoksille korkoa, eli lainan hintaa. Lainojen hintoihin vaikuttaa niin kutsuttu Euroopan Keskuspankin EKP:n Euribor-ohjauskorko. Inflaatio on viime aikoina ollut reipasta, mihin EKP on vaikuttanut pitämällä ohjauskoron matalalla. Jos inflaatiota kuitenkin päätetään vuonna 2022 alkaa hillitsemään, suomalaiset velalliset voivat joutua maksamaan asunto- ja muille lainoilleen korkeampaa korkoa, mihin he olisivat valmistautuneet. Velallisten onkin hyvä pitää mielessään korkojen nousun mahdollisuus, ja varautua siihen esimerkiksi säästämällä pieni puskurirahasto, jonka voi tarpeen tullessa käyttää korkojen maksamiseen.
Jos inflaatio sen sijaan porskuttaa ennallaan, eikä suomalaisten palkkakehitys kulje sen perässä, riskinä on hintojen kohoaminen ja suomalaisten ostovoiman heikkeneminen. Tämä olisi kuluttajien kannalta ikävä asia, ja vaatisi kuluttajilta sopeutumista uuteen tilanteeseen, jossa arkisiin ostoksiin ja palveluihin on käytettävissä vähemmän rahaa kuin ennen.