Suomessa on vähemmän työttömiä kuin 15 vuoteen

Suomalainen työllisyystilanne on vuonna 2022 loistavassa jamassa. Maassamme on tällä hetkellä vähemmän kuin viimeiseen 15 vuoteen. Työmarkkinoiden kehitys pandemia-ajan jälkeen on ollutyöttömiä positiivinen yllätys. Kohonneita kuluttajahintoja ajatellen on todella tärkeää, että yhä useampi voi ansaita elantonsa itse erilaisten sosiaalietuuksien sijaan. 

• Työllisiä oli kesäkuussa 52 000 enemmän kuin vuosi sitten.
• Kasvu johtuu lähes pelkästään naisten parantuneesta työtilanteesta (50 000 kpl).
• Avoimia työpaikkoja löytyy Suomesta nyt yli 23 000 enemmän kuin vuosi sitten.

Pelkästään tilastoja tuijottamalla ei kuitenkaan nähdä rakenteellisesti koko totuutta.

Työllisyys lukuina kesäkuussa 2022

Työllisyyden trendiluku nousi kesäkuussa 74 prosenttiin. Tilastokeskuksen mukaan työllisiä oli peräti 52 000 enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Erittäin suuri osa työllistyneistä selittyy naisten työllisyystilanteen paranemisella.

Työttömiä oli Suomessa kesäkuussa 21 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömyyden trendiluku oli 6,4 %. Työttömyysaste taas oli toukokuun lopussa 7,9 %, mikä on alhaisin työttömyysaste sitten vuoden 2008 maaliskuun. Työttömyysaste on kohentunut viime vuodesta lähes 2,5 %.

Parantunut työtilanne on ajanut kasvavaa kulutusta

Korona aiheutti Suomessa ja ympäri maailman niin sanottua patoutunutta kysyntää. Yleinen epävarmuus ja sijoitusten heikentyneet arvot saivat ihmiset hetkeksi painamaan jarrua. Rajoitusten löystyminen saikin aikaan alkuvuodesta varsinaiset kulutusjuhlat, joita reilusti parantunut työllisyystilanne vain vauhditti. Parantunut työtilanne ja luottamuksen kasvaminen kohti tulevaisuutta on saanut kuluttajat myös ottamaan vakuudettomia kulutusluottoja ennätystahtiin. Luottolaitokset myönsivät niitä jopa 10 % enemmän kuin vuoden 2021 alkupuoliskolla.

Kasvava kysyntä ja esimerkiksi Venäjän kauppaan liittyvät rajoitukset ovat osaltaan johtaneet kesän aikana siihen, että kuluttajahinnat ovat nousseet radikaalisti.

Kulutusjuhlat ovat tällä erää päättyneet, mutta hyvää työllisyystilannetta voidaan kiittää siitä, että Suomessa hintojen noususta on selvitty verrattain helpolla. Kohonneet hinnat ovat silti myös Suomessa kuitenkin vaikeuttaneet pienituloisten ja perheiden arkea. On mielenkiintoista nähdä, kuinka paljon kesän ja syksyn aikana on käytetty erilaisia joustavia luottoja yms. velkavipuja, joilla toivon mukaan lyhyeksi jäävän vaikean ajan yli on tarkoitus päästä.

Hyvien työllisyyslukujen varjopuoli

Tilastojen kätkössä piilee kuitenkin myös omat riskinsä. Kuten ekonomisti Juho Keskinen YLE:n haastattelussa kertoo, palveluiden avautuminen ja tapahtumien paluu kesän ohjelmistoon tukevat työvoiman kysyntää ja tällä hetkellä sopivia työntekijöitä ei ole riittävästi. Talouden epävarmuus näkyy ennen kaikkea määräaikaistyön kasvuna. Tämä tarkoittaa siis sitä, että taloudellisesta epävarmuudesta johtuen yritykset palkkaavat mieluummin enemmän yksittäisiä henkilöitä pätkätöihin kuin vain muutamia ihmisiä vakituiseen työsuhteeseen. Yritykset pelaavat itselleen aikaa nähdä epävarmuuden horisontin taakse sitoutumatta liiaksi työntekijöihinsä.

On sanomattakin selvää, että jos maailmanpoliittinen tilanne tai talouden kehitys ajavat yritykset vielä ahtaammalle, voi tällainen keplottelu johtaa todella ikävään tilanteeseen. Esimerkiksi ravintola-alalla ja matkailussa pandemian aiheuttamia ongelmia kohdataaan juuri nyt. Lentoyhtiöiden ja -kenttien työntekijöistä on pulaa ympäri Eurooppaa ja tilanne on paikoitellen jopa kaaottinen. Vastuutehtäviä lentokentällä kun ei niin vain täytetä määräaikaisilla työntekijöillä.

Kotimaassa ravintola-alalla on myös pulaa tekijöistä. Ongelma on identtinen lentokenttien kanssa. Pandemian aikana monet ravintola-alan työntekijät olivat pakotettuja vaihtamaan alaa. Kaikilla ei ole halua tai mahdollisuutta palata tarjoilijan tai baarimikon tehtäviin, vaikka alan yleinen tilanne onkin parantunut huimasti.

Tulevaisuuden näkymät ovat täynnä kysymysmerkkejä

On tietenkin kaiken kaikkiaan todella positiivista, että Suomen työllisyystilanne on palannut pandemian jälkeen huipputasolle. Eikä kyse ole ainoastaan korjausliikkeestä vuoteen 2020 verrattuna, vaan laajemmasta rakenteellisesta muutoksesta. On kuitenkin erittäin tärkeää samalla pitää silmällä kahta asiaa. Ensiksi sitä, kuinka hyvin työntekijöitä riittää kysyntään nähden, kun suuret ikäluokat eläköityvät vauhdilla. Ja toiseksi, kuinka suuri osa työllisistä koko vuoden 2022 mittakaavassa on pätkätöissä ja miten tuota prosenttia pystytään jatkossa pienentämään siirtymillä vakituisiin työsuhteisiin.