Suomen talouskasvu on EU:n toiseksi heikointa – tässä syy miksi

Euroopan komissio alentaa odotuksiaan euroalueen talouskasvusta. Tähän ovat syynä muun muassa Venäjän Ukrainan hyökkäyksen ja energian hinnan odottamattoman nousun aiheuttaman maailmanlaajuisen epävarmuuden vuoksi. 

Euroopan komission julkaiseman ennusteen mukaan Suomen talouskasvu jää tänä vuonna EU:n toiseksi alhaisimmaksi.

Kasvun ennusteet näyttävät synkkiä lukemia

Komissio ennusti vuoden 2022 kevään talousennusteessaan euroalueen kasvavan tänä vuonna 2,7 prosenttia. Alkuvuodesta euroalueen talouden odotettiin kasvavan 4 %.

Top 5 maata, joissa kasvu on EU:n alhaisin

Tšekki	1,9 %
Liettua	1,7 %
Saksa	1,6 %
Suomi	1,6 %
Viro	1 %

Komissio laskee myös Suomen talouskasvun ennustetta. Komissio ennustaa Suomen talouden kasvavan tänä vuonna 1,6 prosenttia, kun helmikuussa vuonna 2021 ennuste oli vielä 3 prosenttia.

Inflaatio jyllää Euroopassa. Mitä se tarkoittaa suomalaisen näkökulmasta?

Suomi EU:n heikko lenkki?

Koronaviruksen vaikutukset heijastuvat myös yksittäisten maiden taloustilanteeseen. Tuoreimman ennusteen mukaan Suomen talouskasvu on EU:n toiseksi heikointa. 

Sijoitukseen on kuitenkin yksinkertainen syy – koronan aikaiset toimenpiteet ovat pitäneet Suomen taloudellisesti paljon muuta Eurooppaa paremmassa kunnossa, joten vuoden 2020 taantuma ei ollut yhtä vakava. Siksi siitä on helpompi toipua.

Epidemia on hoidettu suhteellisen hyvin ja  Suomi on yksi niistä maista, joilla on ollut vähiten ongelmia. Yritysten tukitoimet olivat tehokkaita epidemian edetessä. Muun muassa lomautus-suunnitelman ansiosta yritykset pystyivät vähentämään nopeasti työvoimaansa ilman lisäkustannuksia. Työntekijät saatiin nopeasti turvattua työttömyyskorvausten nopeutetun jakamisen ansiosta.

Suomen talouden tuotanto kasvoi vuonna 2021 nopeasti 3,5 prosenttia ja saavutti koronaa edeltäneen tason. Vuoden 2022 alussa kuluttajien ja yritysten luottamus tulevaisuuteen oli vahva ja valtio keräsi mukavasti verotuloja.

Usko on koetuksella, kun kasvu hyytyy

Ministeriö on julkaissut talouskatsauksen, jossa tämän vuoden bruttokansantuotteen kasvuennuste on laskenut 1,5 prosenttiin. Tämä on käytännössä niin sanottu kasvun vaikutus edellisvuodelta.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan alkaa vaikuttaa talouteen negatiivisesti tämän vuoden toisella neljänneksellä. Vaikka talous alkaa elpyä vuoden 2022 loppupuolella, vuoden loppuun mennessä tuotanto ei ole enää alkuvuoden tasolla.

Kalliin öljyn ja kaasun vuoksi inflaatio nousee vähintään 4 prosenttiin, mikä heikentää kansalaisten ostovoimaa. Nopeampi tahti on mahdollinen. Ministeriö odottaa kuitenkin inflaation vakiintuneen ensi vuonna hieman yli 2 prosenttiin, ellei uutta muutosta tapahdu.

Ministeriön ennusteessa oletetaan, ettei koronaviruspandemia laajene uudelleen, Ukrainan sota laajene tai että Venäjälle asetetut, ja sen asettamat, pakotteet pysyvät yleisesti ottaen ennallaan.

Suomen vienti Venäjälle on lähes pysähtymässä. Tämä edellyttää rakenteellisia uudistuksia taloudessa.

Sota lisää paineita julkiseen talouteen, kun talous ja työpaikkojen kasvu hidastuvat. Samaan aikaan investoinnit turvallisuuteen ja vihreään siirtyminen lisäävät menoja. Muun muassa korot ovat alkaneet nousta, mikä nostaa valtion lainakustannuksia.

Synkkä ennuste

Ennen epidemiaa eri maiden kasvuennusteiden vaihteluväli ei ollut yhtä suurta kuin tänä vuonna.