silmälääkäri
Omat keskustelut
-
www.preventmyopia.org
silmälääkäriValitettavasti em. mainittu sivusto laittaa ainakin minut silmälääkärinä lähes itkemään, sillä sinänsä oikeita faktoja yhdistellään perusteettomasti toisiinsa ja tehdään aivan vääriä johtopäätöksiä. En suosittele tätä sivustoa.
Oikea lasi/piilolasikorjaus likinäköiselle on suositeltava asia. Mikäli likinäkö ei ole voimakasta, voi laseja käyttää aina silloin kun niitä tarvitsee (esim. ulkona, autoillessa, koulussa) ja olla ilman laseja lähityöskennellessä (lukeminen, kotiaskareet jne).
Vaaraa silmälasien käytöstä ei ole. Piilolasin käyttöön liittyy moninkertainen riski sarveiskalvon infektioista, jotka pahimmassa tapauksessa, etenkin hoitamattomana voivat johtaa jopa sokeutumiseen. Nämä seuraamukset ovat kuitenkin kaikkiaan erittäin harvinaisia, mutta aivan täysin riskittömiä piilolasit (huolellisellakaan hygienialla) ole, aivan kuten leikkauksetkin.
Ehdotan, että hankit lasit ja halutessasi lisäksi piilolasit. Laseja voi käyttää milloin vain niitä tarvitsee (ja ne on syytä olla vaikka käyttäisi muuten enimmäkseen piilolaseja) sillä jos tulee esim. silmätulehdus tms. tilanne, jossa piilolaseja ei voi käyttää, on lasit hyvä olla varalla, etenkin jos esim. autolla ajamiseen tarvitsee taittovirheen korjausta. -
skotoomat
silmälääkäriPeriaatteessa kyse voi olla viasta verkkokalvolla aistisolutasolla (1), hermosäikeissä (jotka kulkevat verkkokalvolta näköhermoon (2) ja pääkopan läpi aivojen takaosaan näkökeskukseen) ja sitten siellä näkökeskuksessa (3).
1: kyseessä voi olla esim. tulehduksen jälkeinen verkkokalvon arpi tai (esim. diabeetikolla) laserhoidon jättämät arvet tai verenkiertohäiriön jättämä aistisoluvaurio (joka voi pimentää osan näkökentästä) tai makuladegeneraatio (joita on "kuivaa" tai "kosteaa" tyyppiä - kuiva tyypillisesti huonontaa näköä hyvin hitaasti ja "lukunäkö" yleensä säilyy joskin lukeminen voi vaikeutua, kun taas "kostea" tyyppi on harvinaisempi mutta huonontaa näöntarkkuuden usein niin huonoksi, että ilman apuvälineitä ei kunnolla pysty lukemaan).
2: näköhermotulehdus tai muu prosessi joka painaa näköhermoa tms.
3: pieni infarkti tai kasvain tms.
Mikäli tilanne tuntuu muuttuvan niin ehdottaisin näkökenttätutkimuksen tekemistä. Tarvittaessa saattaa myös pääkopan magneettikuvaus tai CT-kuvaus olla aiheellinen, mutta näistä en voi tässä "päättää" näkemättä ja tutkimatta potilasta. -
tutkitaan...
silmälääkäriKyllä siellä ensin tutkitaan tilanne. Katsotaan näöntarkkuus, tutkitaan silmien liikkuvuutta ja mitataan karsastuskulmaa. Tutkimuksiin voi mennä tilanteesta riippuen parikin tuntia. Nämä tutkimukset tekee usein asioihin perehtynyt hoitaja ja tämän jälkeen päädyt lääkärille, jonka kanssa pohditaan, millaisia vaivoja sinulla mahdollisesti on ja voiko/tarvitseeko niille tehdä mitään. Mahdollisia hoitovaihtoehtoja ovat silmälasikorjaus prismojen kanssa tai karsastusleikkaus. Saattaa myös olla, että olemassaoleviin laseihisi (jos sellaiset on), laitetaan kokeilumielessä prismakorjaus (Fresnel-kalvo eli muovikalvo jonka voi laittaa lasin päälle ja tarvittaessa poistaa tai vaihtaa).
Eli ei tarvitse jännittää, mitään toimenpiteitä (leikkauksia) ei heti tehdä ja jos sellaisiin päädytään, keskustellaan mahdolliset hyödyt ja haitat ennenkuin päätöksiä tehdään. Ja oman mielipiteensä voi toki myös tuoda esille. -
toksoplasmoosi
silmälääkäriToksoplasmoosi on melko harvinainen silmätauti. Kun tulehdus rauhoittuu, saattaa lasiainen hyvinkin taas kirkastua. (Mutta joitakin samentumia saattaa myös jäädä).
Toksoplasmoosi saattaa reaktivoitua pitkänkin ajan kuluttua, sillä elimistö ei yleensä saa kaikkia bakteereja tuhottua, vaan ne jäävät "kyttäämään" sopivaa tilaisuutta ja oppikirjan mukaan tyypillinen potilas saattaa kokea keskimäärin 3-4 aktivoitumisjaksoa elämänsä aikana.
Pahinta jälkeä toksoplasmoosi saa aikaan, mikäli äiti odotusaikana sairastuu toksoplasmoosiin, jolloin verkkokalvolle tulee tyypillisesti keskeinen arpi, jolloin näöntarkkuus jää lapsesta saakka huonoksi (usein molemmassa silmässä!). Tämän vuoksi odottavia äitejä, joilla ei ole toksoplasmoosivasta-aineita varoitetaan kontaktista kissoihin, jotka usein ovat taudin kantajia (tarttuu ulosteiden välityksellä). Vaara on siis silloin kun äiti ei ole koskaan saanut toksoplasmoosi-infektiota ja saa infektion raskauden aikana. -
yleensä ei vaarallista
silmälääkäriPienellä osalla potilaista lasiaisen irtoamiseen voi liittyä lasiaisverenvuodon, verkkokalvon repeämän tai jopa verkkokalvon irtauman riski. Varoitusmerkkejä ovat salamointi, nokipisarat tai "tummat langat" näkökentässä tai näkökentän osittainen peittyminen ("verho"). Jos salamointia esiintyy, suosittelisin silmälääkärin tarkastusta ja jos muita mainittuja oireita alkaa esiintyä, suosittelen ehdottomasti kiireellistä silmälääkärissä käyntiä, sillä esim. verkkokalvon repeämä saattaa johtaa verkkokalvon irtoamiseen, joka vaatisi leikkauksen ja voi johtaa pysyvään näön huononemiseen ja ajoissa tehty verkkokalvoreiän/repeämän laserointi saattaa pelastaa leikkaukselta.
-
liikutuskipu
silmälääkäriOireet voivat liittyä flunssaasi ja tässä tapauksessa eivät ole vaarallisia ja menevät erittäin todennäköisesti parissa päivässä ohi. Tulehduskipulääke saattaa hyvinkin auttaa (aspiriini, ibuprofeeni tms).
Liikuttelukipua saattaa myös liittyä muihin silmätauteihin, esim. näköhermontulehdus tms. Mutta jos oireet ilmaantuivat flunssan kanssa eikä muita oireita ole (näöntarkkuuden huononeminen, voimakas valonarkuus jne) olisin aivan rauhassa ja odottelisin oireen paranemista ainakin muutaman päivän. -
eriparisuus eli anisometropia
silmälääkäriSilmäsi ovat eripariset taittovoimaltaan (anisometropia). Tähän voi liittyä (kaukotaitteisemman) silmän heikkonäköisyys eli amblyopia. Mikäli laseissa on ollut alikorjausta ja se on tuntunut paremmalta kuin "täysin korjattu" lasi, on mahdollista, että et totu kunnolla tilanteeseen, jossa kaukotaitteisemman silmän taittovirhe korjataan kokonaan. Eli mahdollisesti olisi parempi tyytyä tämän silmän osalta huonompaan näöntarkkuuteen, jos tällä tavalla siedät laseja paremmin.
Nämä asiat ovat kuitenkin yksilöllisiä, enkä voi tähän netin kautta sinun kohdallasi parasta ratkaisua ehdottaa. Yksi mahdollisuus olisi silmälääkärin tai optikon luona kokeilla koesangoissa eri vaihtoehtoja: ensin täyskorjaus koesankoihin ja sitten pälyilet esim. 15 minuuttia maailmaa näiden lasien kanssa. Sitten alikorjaus kaukotaitteisemman silmän kohdalle ja taas katsellaan maailmaa 15 minuuttia. Sitten todennäköisesti huomaat, kumpi tuntuu mukavammalta ja paremmalta. Moniteholinssejä ei näin voi kuitenkaan simuloida, mutta jos esim. alikorjaus koesangoissa tuntuu paremmalta, en monitehoihinkaan täyskorjausta laittaisi. -
ei pysyvästi
silmälääkäriPysyvää vikaa ei tule. Pitkä lähityöskentely voi kuitenkin joillekin ihmisille aiheuttaa vaivoja esim. akkommodaatiospasmia, etenkin jos on esim. korjaamatonta kaukotaitteisuutta.
Eli jso vaivoja ilmaantuu, voi ratkaisu löytyä silmälääkärikäynnillä. Mutta pysyviä muutoksia silmissä tai jopa silmäsairauksia ei tarvitse pelätä. -
silmälekurin mietteet...
silmälääkäri>Mitä väliä sillä on jos joudun joskus viisissäkymmenissä >käyttämään lukiessa laseja, jos olen saanut viettää yli 20v >lasitonta elämää. Ja kuten minut leikannut lääkäri totesi: "20 >vuodessa keksitään varmasti hoitokeino moneen >näköongelmaan, myös lähinäköön".
Kyllä ainakin monet potilaat, jotka ovat esim. 40-vuotiaita ja ovat minulta leikkauksista kyselleet, ovat heti suoraan ilmoittaneet luopuvansa koko ajatuksesta siinä vaiheessa kun mainitsin siitä, että tarvitsee lukulaseja jos kaukonäkö korjataan hyväksi. Ja kyllä asialla on käytännön merkitystä myöhäisemmässä elämänvaiheessa - mutta kuten totesit, on sinulle tässä vaiheessa hyvä kaukonäkö ilman laseja tärkeä asia. Ja vanhempana olet samassa tilanteessa kuin muutkin "normaalinäköiset" eli sitten sitä saattaa joutua ne lukulasit hankkimaan. Lisäksi potilaita on aina informoitava myös toimenpiteiden "sivuvaikutuksista", kun ne kerran ovat etukäteen tiedossa ja ainakin osalle potilaista ne saattavat jopa ratkaista, haluavatko leikkausta vai eivät.
Noista tulevaisuuden keksinnöistä ei taida vielä olla kovin paljoa tutkimustietoa... Ja ne tähän mennessä (ainakin tiedossani olevat) ratkaisut lähinäköongelmaan eivät ole niin vakuuttavia, että optikkojen täytyisi ruveta pelkäämään luku/moniteholasien menekin romahtavan... -
silmänpohjatutkimus
silmälääkäriMustuainen laajennettiin tapauksessasi todennäköisesti verkkokalvon tutkimusta varten, jolloin yleensä käytetään eri tippoja kuin taittovirheen tarkastuksessa. "Eri suuntiin katselu" liittyy nimenomaan silmänpohjatutkimukseen.
Akkommodaation lamautus tuntuu siten, että ei pysty tarkentamaan näköä lähelle (olettaen, että ei ole taittovirhettä tai että on sopivat lasit nenällä - tämä korostuu, mikäli on kaukonäköinen, joka joutuu akkommodoimaan lähelle katsoessaan enemmän kuin likinäköinen tai normaalinäköinen).
Jos työpäivän jälkeen et näe televisioon saakka mutta rentoutuneena sitten näetkin, voi akkommodaatiospasmia olla mukana pelissä. Ikävä kyllä en voi näin netin kautta enempää asiaa auttaa/tutkia, joten joudut mahdollisesti uudelleen "ihan oikeasti" silmälääkärin pakeille. -
vaikea kysymys
silmälääkäriYksi asia joka tulee mieleen voisi olla korjaamaton tai alikorjattu kaukonäköisyys eli hyperopia. Jos oire on kummassakin silmässä (myös toinen silmä suljettuna tai peitettynä) voisi jokin neurologinen selitys tulla kyseeseen taittovirheen lisäksi (kuitenkin iässäsi erittäin harvinaista), jos taas vain jompikumpi silmä oireilee, olisi syytä etsittävä ensin silmästä.
Todennäköisimpänä pitäisin taittovirhettä, mutta jokin muukin selitys asiaan voi olla... -
vastauksia
silmälääkäriEnsimmäinen syy sille, että en antaisi silmiäni leikata on se, että olen tyytyväinen näkööni. Olen hieman likinäköinen (-0,75 ja -0,5) joten pärjään sisätiloissa hyvin ilman laseja ja ulkona pidän aina laseja (eli näen hyvin 2-3 m etäisyyteen saakka). Mikäli taittovirheeni pysyy tällaisena, tulen tarvitsemaan lukulaseja myöhemmin kuin "nollanäköiset". Jos taittovirheeni olisi vaikka -4, en varmaan silloinkaan leikkausta haluaisi, sillä lukutoukkana vahvempi miinus tarkoittaisi sitä, että en koskaan tarvitsisi lukulaseja.
Toinen syy sille, että en leikkaukseen lähtisi on se, että pelkään leikkauskomplikaatioita ja arpisamentumaa (haze). Lisäksi näissä leikkauksissa aina kontrastinäkö heikkenee jossain määrin, etenkin hämärässä. Olen sen verran perfektionisti ja periaatteen mies, että jos näönlaatu on lasein parempi, pidän sitten mieluummin laseja.
En kuitenkaan halua moittia leikkauksia, ymmärrän hyvin, että osalle ihmisistä lasit huonontavat elämänlaatua tai häiritsevät esim. urheiluharrastuksissa. Suurin osa leikkauksista onnistuu myös hyvin ja silloin kun ei osuta aivan haluttuun taittovirheeseen, voidaan asiaa usein parantaa korjausleikkauksella.
Ne potilaat, joita olen itse tavannut ja ovat käyneet taittovirheen korjausleikkauksissa ovat kyllä olleet tyytyväisiä. Itse en näitä (LASIK/PRK/LASEK-leikkauksia) kuitenkaan tee, enkä täten koviin moneen tällaiseen potilaaseen törmää.
Kuitenkin kynnys lähteä leikkaukseen on järkevä pitää korkealla silloin, kun näöntarkkuus on hyvä eikä se ole huononemassa. Eri asia on esim. harmaakaihileikkauksen kohdalla - vaikka tähänkin leikkaukseen liittyy komplikaatioriski (tapauksesta riippuen 1 - 4%, komplikaatio ei välttämättä tarkoita sitä, että näkö jäisi huonoksi, esim. sokeutumisen riski kaihileikkauksessa on huomattavasti pienempi), on riski hyväksyttävissä ennemmin kuin esim. LASIKin tai PRK:n kohdalla siksi, että harmaakaihi huonontaa näköä ja voi jopa sokeuttaa, ellei sitä hoideta - eli hoitamatta jättäminen huonontaa näköä.
Zyoptix:ssa on kyse aaltorintamatekniikasta, josta hyötyvät potilaat joilla on ns. aberraatioita. Periaatteessa aaltorintamatekniikassa optimoidaan taittovirheen korjaus yksilöllisesti eli tulosten pitäisi keskimäärin olla parempia kuin vanhemmilla laitteilla. Mutta silloin ei ole aberraatioita, ei tämä välttämättä tuota suurta lisähyötyä potilaalle. -
riippuu tapauksesta
silmälääkäriJos työpäivän jälkeen silmät tuntuvat rasittuneelta, voi hyvinkin olla niin, että sinulla on jonkin verran akkommodaatiospasmia mukana pelissä.
Mikäli näöntarkastuksessa luotetaan vain autorefraktorin lukemiin tai potilaan vastauksiin linssejä vaihdellen, saatetaan saada tulokseksi "liian vahvat" lasit, joilla oireet voivat sitten jopa pahentua. Mikäli arvot tarkastetaan skiaskopialla osaavissa käsissä ja/tai akkommodaatio lamautetaan silmätipoilla, pitäisi tällainen liiallinen akkommodaatio olla havaittavissa.
Mainitsemasi "reunojen tutkiminen" on todennäköisesti tarkoittanut verkkokalvon tutkimista, mutta en tiedä onko tässä myös lamautettu akkommodaatio tai mitattu taittovirhe tuossa tilassa.
Eli lopullista vastausta kysymykseesi en voi antaa tietämättä, mitä ja miten sinut on tutkittu. Skiaskopia saattaa kestää tapauksesta riippuen jopa vain pari sekuntia (rakomaista valoa vilautellaan silmän edessä ja silmästä heijastuva valo kertoo, onko lasikorjaus kohdallaan tai yli- tai alikorjattu), jolloin potilas ei välttämättä edes tiedosta että tämä on testattu... -
En suosittele
silmälääkäriEn suosittele piilolasien pitämistä yön yli. Ja kun silmät ovat muutenkin kuivat/punaiset ja jos siihen "sellaiseen tapahtumaan" vielä liittyy valvomista tai väsymystä, jotka ovat omiaan pahentamaan kuivasilmäisyysoiretta, en varsinkaan suosittele. Voisiko tuolloin laittaa vanhat kunnon silmälasit nenän koristeeksi?
-
vastaus
silmälääkäriSilloin kun "potilas ei näe mitään eikä silmälääkärikään ei näe mitään", voi epäillä näköhermotulehdusta. Eli näköhermontulehduksessa saattaa potilaan näöntarkkuus huonontua, voi tulla näkökenttäpuutoksia, kontrasti- ja värinäkö huononevat, voi olla silmän liikutteluarkuutta ja mikäli näköhermonpää ei ole esim. turvoksissa, saattaa silmä näyttää pohjia myöten aivan normaalilta. Eli usein epäily näköhermontulehduksesta perustuu oireisiin ja siihen, että muuta selvää syytä ei näy. Taudin tyypillinen kulku usein "vahvistaa" epäilyn. Epäselvissä tapauksissa voidaan sitten harkita jatkotutkimuksia tilanteen mukaan.
Lyhyt vastaus: yksityinen silmälääkäri voi myös todeta tai epäillä näköhermontulehduksen ja voi tarvittaessa lähettää jatkotutkimuksiin. -
kuivasilmäisyys?
silmälääkäriSilmät saattavat olla kuivat tai kyynelnesteen koostumus muuttunut (jolloin silmät vetistävät mutta kyynelfilmi repeää liian nopeasti eikä pidä silmän pintaa kosteana eli silmän pinta on kuiva, vaikka silmä vetistää...)
Apteekista saa reseptittä kostutustippoja, esim. Oftagel, Celluvisc tai Hylo-Comod, monia muitakin löytyy. Niitä voi kokeilla tarpeen mukaan, useammankin kerran päivässä. Jos nämä auttavat, ovat silmät kuivat. Jos näistäkään ei tunnu olevan apua, voi harkita silmälääkärikäyntiä. Kuvaamasi oireet ovat kuitenkin yleensä hyväluonteisia eli eivät merkki vakavammasta. -
monitehoista
silmälääkäriMoniteholasit vääristävät kuvaa kun ei katso suoraan linssin läpi. Lukeminen voi olla myös hankalaa, jos et katso tarpeeksi alhaalta linssin läpi, sillä kauko- ja lähiosan välissä oleva "ylimenokaistale" on kapeampi kuin lukuosa. Eli lukeminen voi helpottua jos katselet hieman enemmän alaspäin. Jos tämä auttaa, voi optikko korjata nenätukien ja/tai sankojen asentoa siten, että lasit istuvat hieman korkeammalla. On myös mahdollista, että lasit ovat kehyksissä liian alhaalla tai lukuosa on mitoitettu liian heikoksi tarpeeseesi nähden. Syytä on kuitenkin mahdotonta näin netin kautta selvittää, eli paras osoite tässä asiassa, mikäli et 2 viikon kuluessa ole "tottunut" laseihin, on oma optikko tai silmälääkäri.
-
hinnalla on hyvät syyt
silmälääkäriItse en kyseisiä leikkauksia tee, mutta LASIK on ilman muuta kalliimpi, koska LASIK-läpän tekoon tarvitaan kallis "höylä", jolla läppä tehdään. PRK:ssa vain raaputetaan epiteelikerros pois. Itselleni en antaisi lasik/prk:ta tehdä, mutta jos kuitenkin jotakin teettäisin, niin en valitsisi prk:ta vaan lasek tai lasik pienemmän arpisamentumariskin vuoksi.
-
ei pysyvää lihasjäykistymää
silmälääkäriLihas ei jäykisty siitä, että akkommodaatio olisi koko ajan "päällä". Silmätippojakaan ei aina tarvita, kyllä osaavan tutkijan käsissä valelikinäkö eli akkommodaatio voidaan todeta skiaskopian yhteydessä ja mikäli havaitsen potilaan tutkimuksen aikana akkomodoivan (taittovirhe tuntuu vaihtelevan), on siinä tapauksessa järkevää lamauttaa lihas silmätipoilla (esim. syklopentolaatti tai atropiini).
-
vastaus...
silmälääkäri"...että silmälaseissa ei saa olla ylikorjausta eikä myöskään alikorjausta jos kysymyksessä on tarkkaa näkemistä vaativat lähityölasit koska väärin mitoitetut lasit juuri aiheuttaa akkommodaatiospasmia ja valelikinäköä (pseudomyopia) terveissä silmissä, lisäksi potilas voi saada liian vahvoista laseista silmä-pää ja niskasärkyä..."
Onhan aika selvää, että silmälaseissa tulisi olla oikeat vahvuudet. Nuori ihminen ei ilman hyvää syytä kuitenkaan kaipaa mitään lukulisää (riippumatta siitä, onko normaali-, liki- tai kaukonäköinen). Lukulisä tulee kyseeseen silloin kun akkommodaatio jää vajaaksi esim. iäkkäämmillä ihmisillä tai muissa erikoistapauksissa.
"Kysyisin nyt sinulta kuinka paljon valelikinäköä annat potilaallesi tulla ennen kuin määräät hänelle lähityölasit."
Kun määrään silmälasit oikein, ei potilailla pitäisi esiintyä valelikinäköä. Jotta emme puhu ristiin, tarkennan asiaa vielä sillä, että en pidä valelikinäkönä sitä, että ihminen joutuu akkomodoimaan lähelle katsoessaan. Sehän on täysin normaali prosessi. Jos lähityöskentely aiheuttaa vaivaa, saattaa lukulisä olla tarpeen (edellyttäen että lasikorjaus on muuten kunnossa, yleensä vasta yli 40-50 ikävuoden ylittäneillä). Likinäköisillä saattaa lukeminen ja lähityöskentely olla vaivattomampaa ilman laseja. Itsekin olen hieman likinäköinen enkä sisätiloissa laseja käytä (mutta pärjään hyvin lasienkin kanssa). Taittovirheeni on -0,75 sph / -0,5 sph.
Kysyt myös tilastoja pseudomyopian esiintymisestä. Se riippuu kovasti siitä, mitä tässä oikeastaan mitataan. Jos subjektiivisesti laseja määritettäessä tarjotaan reilusti miinuslinssiä potilaalle, saadaan etenkin nuorista varmasti yli puolet pseudomyoopeiksi. Samoin autorefraktometrillä mitaten voidaan helposti mitata liian suuria miinuksia. Kunnon silmälääkäri ja/tai optikko tunnistaa kuitenkin esim. skiaskopoidessaan tällaisen potilaan ja osaa tuolloin määrätä oikeanlaiset lasit huolimatta potilaan "halukkuudesta" ottaa liian vahvat miinuslasit. Joissakin tapauksissa joudutaan lamauttamaan potilaan akkommodaatio silmätipoilla tarkan mittauksen aikaansaamiseksi (mutta ei suinkaan aina).
Eli kyllä pseudomyopian esiintyvyys riippuu tutkijasta, potilasmateriaalista ja määritelmistä joten en voi - ikävä kyllä - sinulle sinua tyydyttävää tilastomateriaalia tarjota. -
sairaaloissa...
silmälääkäriSairaaloissa on sen verran ihmisiä jonoissa, joilla on esim. hoitoa vaativa silmäsairaus, että jos sinne tulisivat vielä kaikki silmälasitarkastuksetkin, eivät kapasiteetit riittäisi.
Kyseessä on resurssikysymys ja rahakysymys. Jos kaikki silmälasikontrollit siirtyisivät sairaaloihin, voisi siellä toimivien silmälääkärien määrän moninkertaistaa ja ihmisillä olisi vielä pitempi matka (keskimäärin) silmälääkäriin kuin nykyisin. Olisi kohtuutonta, että esim. kaihileikkausjonojen pituus pitenisi moninkertaiseksi siksi, että silmälääkärien työaika sairaalassa menisi silmälasikontrolleihin. Suomessa on nytkin melkoisen pitkät odotusajat moniin leikkauksiin...
Eivätkä ne lääkärit sairaaloissakaan halvempia ole kuin yksityispuolella. Potilaat eivät vaan maksa sairaalassa kaikkia kuluja omasta kukkarostaan, vaan osittain verojen ja sairasvakuutusmaksujen kautta. Poliklinikkakäynti saattaa maksaa jopa parisataa euroa kunnalle riippuen siitä, kuinka vaativia ja aikaavieviä tutkimuksia/hoitoja siellä tehdään... -
vastaus......
silmälääkäriPäänsäryt voivat johtua muustakin kuin vain karsastuksesta, esim. koulustressi voi myös sitä aiheuttaa/pahentaa.
Jos pidät karsastavaa silmääsi peitossa lukiessasi ja vaiva helpottaa, saattavat oireet olla yhteydessä karsastukseen. Mikäli silti on päänsärkyä, saattaa käydä niin, että vaikka leikkauksella saadaankin silmien asento paremmaksi, niin eivät muut vaivat sitten välttämättä katoakaan. -
kokeilla voi
silmälääkäriKyllä täyskorjausta voi kokeilla ja etenkin lapset sietävät tällaisia laseja hyvin. Jos sinulla on aina ollut alikorjausta, saattaa käydä niin, että et kunnolla tahdo tottua vahvempaan lasiin.
Jos ei laseilla pärjää, voi kokeilla myös piilolasikorjausta mutta varsinkin jos olet "lukulasi-iässä" saattaa hankaluutena olla, että pitäisi käyttää piilolaseja ja lukulaseja eli käytännössä ratkaisu voi olla hankalampi kuin nykytilanne. -
limaa...
silmälääkäriSaattaa olla limaa, joka liukuu sarveis- ja sidekalvon päällä. Esim. kaihileikkauksenkin aikana, vaikka silmää on huuhdeltu, silmänympärys pesty jne. ilmaantuu vähän väliä "limaklönttejä" silmän pinnalle, jotka saattavat haitata näkyvyyttä silmään leikkauksen aikana - ne sitten vain huuhdellaan pois tarvittaessa.
Eli ei mitään vaarallista josta pitäisi huolestua... -
kyllä julkisellakin puolella voidaan...
silmälääkäriKyllä sairaaloissakin määrätään silmälaseja, mutta tämä ei ole julkisen puolen pääasiallinen tehtävä - siellä hoidetaan lähinnä silmäsairauksia, tehdään leikkauksia jne. Mutta aina kun kohdalle sattuu potilas, joka muiden asioiden lomassa tarvitsee uudet lasit, niin ainakin itse painan myös lasireseptin kouraan, mikäli aikataulu sallii lasien määrittämisen (ja yleensä sen salliikin).
Mutta pelkän silmälasintarpeen vuoksi ei pääse sairaalan silmäpoliklinikalle, sinne pääsee vain silloin kun on kyse silmäsairaudesta tai sen epäilystä, joka vaatii lisätutkimuksia.