/ / Omat keskustelut

miss_medicate

Nainen

Omat keskustelut

  • Julkisella puolella laihdutusl...

    miss_medicate

    Julkisella puolella laihdutusleikkaukseen pääsemisen kriteerinä yleensä on että laihduttaa ensin itse jonkun verran. Paljonko, riippuu varmasti lähtöpainosta. Mutta luultavasti sinun painoindeksisi ei vielä ole niin korkea että julkiselle puolelle pääsisit. Rasvaimuja pelkästään laihdutuksen vuoksi ei julkisella myöskään juurikaan enää tehdä.
    Ykistyiselläkin puolella luulisi että lasku tulee sitten toimenpiteen jälkeen. Tietysti etukäteen tulee todennäköiesti maksuja lääkärin vastaanotolla käymisestä ja leikkausvalmisteluihin kuuluvien tutkimusten tekemisestä.
    Niin ja korjattakoon vielä että ainakin julkisella puolella nykyisin tehdään pääasiassa vatsalaukun ohituksia jotka tehdään laparoskooppisesti eli tähystämällä. En sitten tiedä että tekevätkö privaattipuolella jotain muuta.

  • Empä jaksa tänne tulla kättä v...

    miss_medicate

    Empä jaksa tänne tulla kättä vääntämään koska olet selvästi lukenut mitä olet halunnut lukea, et sitä mitä olen kirjoittanut. Toivottavasti siellä salissa osaat antaa palautteen rakentavammin. Onhan se tietysti hienoa tulla työpäivän jälkeen nostattamaan itsetuntoa tai purkamaan turhautumista - vaikka sitten pätemällä nimettömästi kirjoitusvirheistä. Voi poloista, mutta onhan meistä moneksi. *kumartuu hiekkalaatikon laidalle ja ojentaa suoli24:n virallisen paras leikkaushoitsu pystin*

    Kannattaisi selata materiaalia yllämainituista aiheista koska itsekkin selvästi kaipaisit hieman muistinvirkistystä käsitellyistä asioista. Voit vahingossa oppia jotain uutta vaikka katetriablaation komplikaatioista, virran ei-toivotusta kulkemisesta kehossa ja kohonneesta infektioriskistä kun altistetaan trendikkäät kehon vierasesineet sairaalan bakteerikannoille.

  • Ja lisättäköön vielä että toki...

    miss_medicate

    Ja lisättäköön vielä että toki on olemassa myös monopolaarinen diatermia, jossa sähkövirta kulkee vain diatermiapinsetin kärkien välissä, mutta bipolaarinen diatermia käy ainoastaan kudosten ja verisuonten polttamiseen, ei leikkaamiseen.

  • Nukutus ei vaikuta siihen täyt...

    miss_medicate

    Nukutus ei vaikuta siihen täytyykö lävistykset ottaa leikkaukseen mennessä pois vai ei. Tosin huulessa tai kielessä oleva lävistys vaikeuttaa intubaatiota ja voi siinä yhteydessä irrota tai revetä ja joutua potilaan kurkkuun sekä aiheuttaa verenvuotoa. Lävistysten poistaminen leikkauksen ajaksi johtuu myös siitä, että useimmissa leikkauksissa käytetään diatermiaa tai vastaavaa laitetta jolla leikataan kudosta ja koaguloidaan vuotavia suonia sähkövirran avulla.

    Monopolaarisessa diatermiassa sähköä johdetaan diatermialaitteesta kohdekudokseen pienellä aktiivielektroidilla - yleensä "diatermiakärjellä", joka siis toimii kudoksen leikkaajana ja koaguloijana. Sähkövirta kerätään takaisin diatermialaitteeseen neutraalielektroidin avulla joka asetetaan ihmisen iholle (usein iso geelimäinen tarra jossa on sisällä ohut metallilevy joka asetetaan potilaan iholle tai geelimäinen patja joka on potilaan alla). Sähkön lähtee helposti kulkemaan kehossa omia reittejään, joten sähkö saattaa kulkea neutralielektroidin sijasta lävistyskoruun, lämmittää korua ja sitä kautta aiheuttaa palovamman. Erityisesti jos neutraalielektroidin ja toimenpidekohdan väliin jää lävistys tai jotain muuta potilaan kehossa olevaa metallia, sähkö helposti poistuukin kehosta lävistyksen eikä neutraalielektroidin kautta.

    Itse toimenpiteen tekoonhan ei käsittääkseni diatermiaa tarvita mutta en ole 100% varma koska en ole tuollaisia ablaatioita ollut tekemässä. Mutta katetria vartenhan täytyy tehdä reitti riittävän suureen suoneen - yleensä nivusesta näissä verisuoni ja sydän hommissa. Tuon reitin tekoon diatermiaa voidaan tarvita, etenkin jos potilaalla on paljon rasvakudosta.

    En halua pelotella, mutta on pakko ottaa huomioon että ollaan aika herkän ja ymmärettävästi elintärkeän elimen kanssa tekemisissä tuossa katetriablaatiossa. Jos jotain menee pahasti pieleen, voi olla edessä välittömästi suurempi leikkaus jossa viimeistään diatermialaitteen ja monopolaarisen diatermian käyttö on lähes välttämätöntä. Tuolloin myös potilas tulee ehdottomasti myös nukuttaa ja intuboida, joten tuolloin kasvojen alueella ja suussa olevat lävistykset aiheuttavat oman problematiikkansa.

    Joten itse ottaisin ehdottomasti lävistykset pois ihan vain varmuudenvuoksi koska niiden pois ottaminen on huomattavasti helpompaa että mahdolliset komplikaatiot mitä niistä voi tulla.

    Ja täytyy vielä muistuttaa että lävistyshän on vierasesine ja altistaa infektioille sairaalaympäristössä. Erityisesti jos leikkausalueen lähettyvillä on lävistyksiä.

  • Viimeiset on toimenpidekoodeja...

    miss_medicate

    Viimeiset on toimenpidekoodeja jotka voi tarkistaa esim. terveysportista.
    NGE35 Polven eturistisiteen korjaus tähystyksessä
    NGE20 Polven sivunivelsiteen ompelu tai kiinnitys

  • Tuollaiset ortopediset tähysty...

    miss_medicate

    Tuollaiset ortopediset tähystystutkimukset eivät yleensä ole kovinkaan kiireellisiä. Jos katselet viimeisimpiä papereitasi (lähete, sanelut), sieltä tuo kiireellisyysluokka saattaa löytyä. Toki lähettäneen lääkärin ja ortopedin mielipide kiireellisyydestä voi erota toisistaan.

    Hoitotakuun mukaan kiireettömissä mutta erikoissairaanhoitoa vaativissa tapauksissa on hoito aloitettava kuuden kuukauden sisällä hoidon tarpeen arvioinnista tai lähetteen saapumisesta. Kannattaa menoista aina mainita sairaalaan jonohoitajalle tai ajanvaraukseen, eivät sitten anna turhaa aikaa sellaiseen kohtaan joka sinulle ei sovi.

    Lähetteissä ja saneluissa käytetään R1/R2/R3 luokituksia elektiviisten potilaiden kiireellisyysluokan merkitsemisessä. R1 = 1-7pv, R2 = 7-30pv, R3 = 3-6kk. Hyviin käytäntöihin kuuluu myös että jonohoitaja tai vastaava henkilö joka varaa leikkausaikoja potilaalle ilmoittaa ainakin R3 potilaalle kuinka kauan hän suunnilleen joutuu jonossa olemaan.

    Varsinaisia leikkauslistoja suunnitellaan yleensä noin kuukaudeksi eteenpäin koska resursseja on vaikea määrittää puolen vuoden päähän. Jos leikattavia on enemmän entä leikkaussalien tai henkilökunnan määrän puolesta pystytään leikkaamaan, leikkaussalihenkilökunta purkaa jonoja vapaaehtoisena (mutta toki palkallisena, oman työajan lisäksi tehtävänä) työnä eli ns. hoitotakuun lisätöinä. Mutta koska lisätöiden teko perustuu vapaaehtoisuuteen, aina ei jonon purkajia löydy.

    Jos tilastot kiinnostaa niin

    THL: http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tutkimus/tyokalut/erikoissairaanhoidon_hoitoonpaasy

    PPSHP:n omaa tilastoa http://www.ppshp.fi/hoitoonpaasy

  • Jos käsikirurgia tai traumatol...

    miss_medicate

    Jos käsikirurgia tai traumatologia yleisesti ottaen kiinnostaa eikä groteskitkaan kuvat saa voimaan pahoin niin suosittelen että hankit käsiisi uusimman (1/2012) Pinsetti lehden, jota Forna eli suomen leikkausosaston sairaanhoitajat ry julkaisee. Lehdestä löytyy muistaakseni OYS:n käsikirurgin kirjoittama neljän aukeaman juttu käden alueen vammojen kirurgisesta hoidosta. Ainakin terveysalan ihmisiä kouluttavien ammattikorkeakoulujen kirjastosta ko lehti löytyy jos tuttavapiirissä ei ole Fornan jäseniä.

    Itselle myös käsikirurgia (sekä ortopedia ja plastiikkakirurgia) on sitä ominta aluetta, joten puhun nyt lähinnä siitä näkökulmasta. Itse en pidä mitenkään vieraana ajatuksena sitä, että ihmiseen laitetaan luovutettuja osia. Siirretäänhän sitä sisäelimiä, verkkokalvoja, luuta ja jopa ihoa kuolleilta. Mutta kun homma ei toimi ihan niin että kerätäämpäs ihmisen osia talteen ja läntätäämpäs ne toiseen ihmiseen.

    Kun esimerkiksi menetetään "vain" yksi sormi, kannattaa tarkkaan harkita hyöty-haitta suhteita ennen kuin lähdetään tekemään replantaatiota, rekonstruktiota tai edes pirstaleisen murtuman fiksaatiota. Toki vammamekanismi on sellainen asia joka määrää aika paljon, energian suuruus, murtuman tyyppi, millaiset vauriot pehmytkudos on kärsinyt jne. Suoraan irti leikkautunut raajahan on pitkälti ideaalisin takaisin istutettava kun taas suurienerginen murskavamma tuo pöydälle aikamoisen kasan haasteita. Erityisesti käden anatomia on aika monimutkainen.

    Ensinnäkin on tietysti hermosto. On aika epätodennäköistä että korjausten jälkeenkään leikkauskohteeseen saataisiin palautettua samanlaista tuntoa kuin ennen vamman syntymistä. Korjailtu kohta ei siis tunne kipua tai kylmää/kuumaa samalla tavalla kuin aikaisemmin ja on täten altis vammautumaan uudelleen. Hermosolujen uusiutuminen kuitenkin on aika vähäistä, kuten kaikki ylä asteen biologian tunnilla hereillä olleet varmasti tieteävät.
    Verenkierron palauttaminen vammautumisen jälkeen ei myöskään tapahdu niin että tällätään raaja suunnilleen oikeaan kohtaan ja ommellaan kiinni. Toki suuret verisuonet saadaan yhdistettyä toisiinsa ja ilman verenkiertoahan vammautunut osa menee kuolioon. Verenkiertoakaan ei voi palauttaa täydellisesti sillä hiussuonisto on ainakin osittain mennyttä ja tästä seuraa palelemisongelmaa.
    Tähän päälle vielä jänteiden korjaaminen, jotta vammautuneen raajan mahdollisimman monet toiminnot saadaan palautettua edes osittain. Mahdolliset pehmytkudos- ja ihopuutokset joita joudutaan korjaamaan mm. kielekkeillä ja ihosiirteillä. Esimerkiksi groin flap kieleke jossa käsi ommellaan nivuseen kudosta kasvattelemaan jos pehmytkudos on kadonnut mutta luuta on jäljellä, ja tämän vuoksi potilas joutuu kulkemaan käytännöllisesti katsoen käsi taskussa useita viikkoja.
    Lisäksi lukuisat leikkaukset altistavat aina infektioille.
    Ja tämä kaikki on vaikeaa jo ihmisen omalla kudoksella. Entäs sitten kun tiskiin lyödään jonkun muun ihmisen osa jolloin pitää ottaa huomioon kasa muita asioita kudossopivuuksista mahdollisiin hylkimisreagtioihin? Peittääkö hyödyt riskit? Ehkä tulevaisuudessa leikkaustekniikat, laitteet sekä ihmisen anatomian ja fysiologian tuntemus on kehittyneet niin paljon että tällainen vieraan jäsenen istuttaminen toiseen ihmiseen on yhtä "helppoa" kuin sisäelinten siirtäminen. Ja jossain vaiheessa elinten laajempi kasvattaminen laboratorio-oloissa

    Mitä steroideihin ym tulee niin mitähän tuollaisen coctailin sekoittelun jälkeen olisi haittavaikutuksia? Hienoja kirjainyhdistelmiä mutta senverran käpyyntynmässä oleva lääkehoidosta vieraantunut leikkaushoitajakin tietää että Burana ei ole antibiootti vaan tulehduskipulääke.

  • Vielä. Ethän vain desinfio haa...

    miss_medicate

    Vielä. Ethän vain desinfio haavaa alkoholipitoisella aineella? Vai onko sinua ohjattu sairaalassa tekemään näin? Betadine tai vastaava on tietysti ok.

  • Jos sinulla on vatsan alueella...

    miss_medicate

    Jos sinulla on vatsan alueella on runsaammin "maallista hyvää", on mahdollista että rasvakudosta on jouduttu leikkauksen aikana poistamaan ja tästä johtuu haavan alueen kuopalla olo. Voi olla että vaikka haava parantuukin normaalisti, jonkinlainen kuoppa jää.
    Vatsaleikkauksen jälkeenhän haavan tukeminen etenkin makuulta noustessa on myös tärkeää, jotta haava ei pääse repeämään sisältä tai pinnalta. Myöskään raskaita taakkoja ei saisi nostaa tai kantaa. Periaatteessa mitään maitopurkkia painavampaa ei kannata siirrellä ympäriinsä ennen kuin haava on parantunut.

    Millä suojaat haavaa? Ovatko haavasidokset riittävän hengittävät? Liiallinen haavan suojaaminenkaan ei ole terveellistä, sillä tuolloin voi vahingossa luoda entistä paremman kasvuympäristön ei toivotuille pöpöille. Eritteen paha haju on aika hyvä merkki siitä onko haavassa jotain vikana. Ymmärrän toki että haavasta tulevan eritteen vuoksi suojaaminen on vielä välttämätöntä, mutta jonkinlainen kompromissi tulisi löytää jotta haavalla olisi mahdollisimman hyvät olosuhteet paranemiselle.

    Mutta täytyy yhtyä kirjoittajaan "tarttis tehrä jotain", että edelleen kovasti vaikuttaisi haavainfektiolta. Erityistä ei saisi enää tässä vaiheessa olla, myöskin lääkitystä vaativa haavakipu katoaa yleensä muutamissa päivissä. Sen ei missään tapauksessa pitäisi enää haitata normaalia liikkumista.

    Lisäksi minunkin nyt täytyy kannustaa siihen että olet sinne paikkaan yhteydessä jossa sinut on leikattu. Sen lisäksi että saat mahdollisimman asiantuntevan hoidon toimenpiteeseen liittyen, saadaan tuo infektio myös tilastoitua sairaalan papereihin ja infektion syytä voidan etsiä esimerkiksi leikkauksen aikaisesta toiminnasta. Tiedon avulla voidaan myös kehittää sairaalan toimintaa tulevaisuudessa niin että yhä useampi infektio voitaisiin ehkäistä jos syy on selkeästi osoitettavissa. Sinua hoitaneessa yksikössä tiedetään oletko saanut profylaktisen eli ennaltaehkäisevän antibiootin suositusten mukaisesti, onko leikkauksen aikana sattunut joku merkittävä aseptiikan toteutumisen vaarantava tapahtuma joita joskus tapahtuu (esim. leikkaushanskan rikkoutuminen, normaalia suurempi määrä ihmisiä salissa - ainakin omassa työpaikassa kaikki tällaiset pyritään kirjaamaan ylös leikkaushoitopapereihin) tai onko vaikka huonekaverinasi ollut joku jolla on myöhemmin todettu sairaalainfektio. Näin pääset myös todennäköisesti nopeammin erikoissairaanhoidon piiriin jos sen tasoiselle hoidolle on infektion vuoksi tarvetta. Toisaalta, eikös ole oikein että sotkun aiheuttaja myös siivoaa sotkun ;)

    En rupea nyt pelottelemaan millään jutuilla siitä, mitä pahaksi äitynyt haavainfektio pahimmillaan voi olla koska ne ovat harvinaisia ääripään tapauksia, mutta kehotan kuitenkin suhtautumaan asiaan riittävällä vakavuudella jotta saat mielenrauhan ja kivut hallintaan mahdollsimman pian.

    Tässäpä linkki vielä Duodecimin lyhyeen kuvaukseen leikkaushaava infektiosta jos et ole tätä lukenut.
    http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00293

  • Aika vähän annat tietoa aloitu...

    miss_medicate

    Aika vähän annat tietoa aloituspostissasi. Millaisessa toimenpitesssä olet ollut? Missä haava on ja näyttääkö se mielestäsi siistiltä? Kauanko toimenpiteestä on? Millä ja miten iho on suljettu? Joko ompeleet/hakaset on poistettu? Oletko hoitanut haavaa saamiesi ohjeiden mukaan?

    Kireys ja kova kipu vaikuttaisi kyllä enemmän haavainfektiolta. Infektion tuottama märkä venyttää kudoksia ja aiheuttaa kipua sekä mahdollisesti myös kiristämisen/venytyksen tunnetta. Kannattaa ottaa yhteys osastolle jossa olit leikkauksen jälkeen, tai jos sinut on leikattu päiväkirurgisesti niin sitten suoraan leikkausosastolle. Erityisesti jos haava kuvailemiesi oireiden lisäksi punoittaa, kuumottaa, turvottaa, haisee pahalle, erittää ja/tai on kosketukselle arka niin kannattaa olla yhteydessä sinua hoitaneeseen tahoon. Kuumettakin saattaa olla riippuen infektion vakavuudesta.

    Normaalia viiltämällä tehtyä haavaa on kyllä melkein mahdoton saada liian kireälle ainakaan ihosta. Syvät haavat suljetaan kerroksittain eli erilaisilla ompeleilla suljetaan eri kudokset esim lihas, fascia, iho. Mitä enemmän leikkauksen aikana on jouduttu poistamaan kudosta, sitä enemmän sulkemisvaiheessa kudoksia joudutaan venyttämään. Syvissä haavoissa sulku tapahtuu kerroksittain pohjalta pinnalle erilaisilla langoilla ja ompeleilla. Ommellessa kyllä huomaa jos kudokset eivät riittävästi anna periksi. Jos leikkausalueelta on poistettu paljon kudosta joka joudutaan sulkuvaiheessa ompelemaan kiinni niin lähinnä silloin liian kireä sulku on mahdollinen. Ihon kohdalla tällöin tulee punnita kuinka paljon ihoa voi venyttää vai täytyykö sulku tehdä ihosiirteen avulla.

  • Levyn lisäksi murtumaa voidaan...

    miss_medicate

    Levyn lisäksi murtumaa voidaan fiksoida esimerkiksi ns. vetoruuveilla. Tämä on yleistä etenkin jos murtumia on useita ja niiden reponointi paikoilleen leikkauksessa on haasteellista. Jos vaivaava ruuvi on tällainen yksinäinen ruuvi, ei levyn poisto ole välttämättä tarpeen.
    Levystäkn yksittäinen ruuvi voidaan poistaa jos se on selkeästi kohollaan ja jos levyn asento ei ole vaarassa muuttua ruuvin poiston jälkeen. Riippuu siis levyn tyypistä ja ruuvin sijainnista. Infektioriski pitää myös arvioida hyvin tarkkaan, sillä kaikki vierasesineet altistavat infektioille. Kun iho joudutaan avaamaan, on sekin aina infektioriski vaikka kyse olisi vain lyhyestä toimenpiteestä.
    Kolme ruuvia kuulostaa aika vähältä levyn kiinni pitoon, ja erityisesti jos sinulla on ollut useampia murtumia lähekkäin. Tosin jos sinulla on vanha leikkauskertomus jossain tallessa, sieltä varmasti löytyy myös tietoa käytetyistä fiksaatiomateriaaleista.

  • Kauanko sinulla on nuo ruuvit ...

    miss_medicate

    Kauanko sinulla on nuo ruuvit sääressä olleet? Millaista vaivaa ruuvit aiheuttavat? Onko sääressäsi pelkät ruuvit vai myös levy? Oletan että murtuman vuoksi nuo ruuvit sinulla on laitettu.

    Jos murtuma on parantunut ja ruuvit ovat alkaneet kiertymään itsestään ulos luusta, niin toimenpide voidaan tehdä paikallispuudutuksessa. Tunnustelemalla ja/tai läpivalon avulla etsitään ruuvin päät, tehdään pieni pistoreikä ihoon ja ruuvimeisselillä poistetaan ruuvit nuiden pistoreikien kautta. Sitten parilla ompeleella tai agraffilla iho kiinni, haavalappu päälle ja illaksi kotiin jos kaikki on mennyt niinkuin pitää. Ideaalisessa tilanteessa itse toimenpiteeseen menee alle 10min, jos ruuvit siis lähtevät nätisti irti.

    Levyn poistoon luonnollisesti tarvitaan pidempi viilto, jolloin saat luultavsti spinaalipuudutuksen tai lyhyen nukutuksen riippuen yleisestä terveydentilastasi ja siitä kuinka vaikeaksi kirurgi on poiston arvioinut. Tällainen anestesia vaatii aina jälkeenpäin heräämövalvontaa, mutta silti todennäköisesti pääset samana päivänä kotiin.

    Murtuman ollessa parantunut et tarvi todennäköisesti keppejä. Säären murtumien korjauksiin käytettävät ruuvit ovat kierteiden kanssa n. 3mm paksuja hieman instrumentaatiosta riippuen, joten mitään isoja reikiä siellä luussa ei ole.

  • Käytännössä kaikki julkisen pu...

    miss_medicate

    Käytännössä kaikki julkisen puolen sairaalat ja terveyskeskukset ovat opetussairaaloita, erityisesti yliopistollisissa sairaaloissa ja keskussairaaloissa opiskelijoita on paljon. Kannattaa muistaa, että myös alan opiskelijoiden koulutuksen toteuttaminen on osa näiden sairaaloiden tehtävää, ei siis ainoastaan potilaiden tutkiminen ja hoitaminen.

    Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että opiskelijat yleisesti ottaen liikkuisivat sairaalassa joissain suurissa laumoissa haahuilemassa ympäriinsä, etsien mielenkiintoisia potilastapauksia. Jos potilasta käytetään jonkin käytännön oppitunnin "opetuspotilaana", potilaalta tulisi kysyä lupa etukäteen, jolloin potilaalla on myös mahdollista kieltää itsensä käyttäminen opetustyökaluna.

    Etenkin leikkaussalissa infektioiden torjunnan vuoksi väkimäärä pyritään pitämään mahdollisimman matalana. Jos väkimäärää joudutaan karsimaan, opiskelijat ja muut sivusta seuraajat ovat niitä jotka joutuvat ensimmäisenä poistumaan tai joita kielletään tulemasta saliin. Jos leikkaussalihenkilökunta on arvioinut että opiskelija voi tulla seuraamaan toimenpidettä sivusta katsojana, ei opiskelijasta tuolloin ole "fyysistä haittaa" potilaalle. Opiskelija ei siis pääse aiheuttamaan vahinkoa tai hoitovirhettä, jos sellaista pelkää.

    Leikkausalissa on usein mukana eri alan opiskelijoita: lähihoitajaopiskelijoita harjoittelemassa lääkintävahtimestarin tehtäviä eli auttamassa leikkausvalmisteluissa kuten poilassiirrossa ja leikakusasennon laitossa, sairaanhoitajaopiskelijoita harjoittelemassa niin anestesiasairaanhoitajan eli nukutussairaanhoitajan kuin leikkaussairaanhoitajankin työtä, sekä opiskelun eri vaiheessa olevia lääketieteen opiskelijoita. Lisäksi opiskelijoita on tahoilla, jotka eivät juuri leikkaushetkellä osallistu toimenpiteeseen, mutta joiden työpanos vaikuttaa leikkauksen sekä hoitopolun sujuvaan ja turvalliseen onnistumiseen tavalla tai toisella. He ovat hoitaneet osuutensa jo ennen sitä h-hetkeä jolloin potilas saapuu leikkaussalin ovista sisään, tai aloittavat työnsä vasta leikkauksen jälkeen esimerkiksi laboratoriossa tai sanelussa missä potilas ei heitä henkilökohtaisesti tapaa, vaikka heidän toimensa ja ammattitaitonsa osaltaan hoidon lopputulokseen vaikuttaakin. Ja kuten "Luvan antanut" muistuttikin, opiskelija on hyvin liukuva käsite sairaalamaailmassa ja erikoistuvat lääkäritkin ovat vielä opiskelijoita vaikka heillä lääkistä onkin takana huomattavasti enemmän entä ensimmäistä kertaa leikkaussaliin tulevalla kandilla.

    Kaikkien alojen opiskelijat toimivat leikkaussalissa aina valvonnan alaisena ja heillä on nimetty ohjaaja joka on tietoinen siitä mitä opiskelijat osaavat ja missä he tarvitsevat lisää opetusta ja ohjausta. Myös vasta valmistuneilla tai uusina työntekijöinä leikkausosastolle tulleilla hoitajilla ja lääkäreillä on perehtymisaika, jolloin he eivät vielä työskentele itsenäisesti vaan joku kokeneempi kolleega vielä opettaa ja ohjaa heitä. Myös erikoistuvilla lääkäreillä on aina mahdollisuus konsultoida jo valmistunutta saman erikoisalan lääkäriä ja pyytää heitä leikkaukseen mukaan, vaikka he itsenäisesti monia leikkauksia jo suorittavatkin.
    Lääketieteen perusopintoja suorittavat opiskelijat osallistuvat leikkauksiin korkeintaan assistentteina, eli he eivät suorita itse toimenpidettä vaan avustavat kirurgia hänen antamiensa ohjeiden mukaan lähinnä leikkausalueen näkyvyyden ylläpitoon esimerkiksi leikkausimun tai haavahaan avulla.

    Kannattaa tutustua kyseisen sairaalaan tai sairaanhoitopiirin nettisivuihin, joista yleensä löytyy lisää tietoa opiskelijoiden roolista potilashoitotyössä. Itse olen sitä mieltä että opiskelijalla tulisi olla oikeus oppia, sillä käytännön tilanteet ovat juuri niitä jotka antavat parhaan opin. Tällä tavalla jokainen voi osaltaan vaikuttaa siihen että tulevaisuudessakin meillä on mahdollisimman ammattitaitoista väkeä hoitamassa meitä ja omaisiamme. Inhimillistä ja valitettavaa on että niitä virheitä ja erehdyksiäkin sattuu, mutta oman kokemukseni mukaan näiden erehdysten tekijä on lähestulkoon aina joku muu entä opiskelija.

  • Leikkausta varten tulisi aina ...

    miss_medicate

    Leikkausta varten tulisi aina luoda steriilit olosuhteet leikkausalueelle jotta ei aiheutettaisi infektiota leikkaushaavaan. Tämä tarkoittaa sitä, että iho pestään 80% denaturoidulla alkoholilla (rikkinäinen iho ja limakalvot yleensä steriilillä keittosuolaliuoksella tai laimeammalla pesunesteellä) ja rajataan steriilein leikkausliinoin tai ns reikäliinalla joka on nimensä mukaisesti yksi liina jonka keskellä on reikä jonka läpi toimenpide tehdään.

    Jos toimenpide tehdään leikkaussalissa, jo pelkästään tämän steriilin alueen ylläpitoon kuuluu kasvojesi ja rintakehäsi väliin laitettava, niin kutsuttu anestesiakaari, jonka yli leikkausalueen peittelyyn käytetyn lakanan tai suuren reikäliinan helma nostetaan. Kaari on senverran kookas peiteltynä, että et tule sen taakse näkemään mitään. Joskus leikkaussaleissa on toimenpidekamera esimerkiksi lamppuun kiinnitettynä, jonka välityksellä voi sitten leikkausta halutessaan seurata, jos kameran kuvaa toistavat näytöt on asteletu niin että potilaalla on mahdollisuus niitä katsoa.

    Jos toimenpide taas on niin pieni, että suurempia peittelyitä toimenpidealueella ei tarvita, et luultavasti näe kuitenkaan juuri muuta kuin lääkärin kädet, koska viilto on niin pieni että yksinkertaisesti mitään nähtävää ei ole. Jo pelkästään leikkausasennon vuoksi todennäköisempi näkymä on toimenpidehuoneen katto vaikka anestesiakaarta ei olisikaan suojana, ellet vartavasten koeta kurkistella. Tai koetappas maata selälläsi tai kyljelläsi (leikkausasento riippuu tietysti siitä missä kohtaa rintaasi postettava kohta on) ja tiirailla samalla rintoihisi toimenpidealueen suuntaan, luulen ettet siinä asennossa jaksa niskaasi kovin kauaa pitää.

    Jokatapauksessa, onnea koitokseen, tehtiimpä toimenpide sitten hieman kevyemmällä tai raskaammalla varustuksella. Kaikki menee varmasti hyvin kunhan muistat puhua tuntemuksistasi toimenpiteen aikana (sekä tietysti ennen ja jälkeenkin) hoitohenkilökunnalle, jotta saat tarpeidesi mukaan kipua tai jännitystä lievittävää lääkitystä.
    Kannattaa myös muistaa, että täysin tunnottomaksi ihmistä ei tällaisissa voi yleensä lääkitä, vaan on ihan normaalia että toimenpidealuelle jää "tekemisen tunne" joka kuitenkin hyvin siedettävissä, mutta kipua ei tarvitse sietää.

  • miss_medicate (at) suomi24 (do...

    miss_medicate

    miss_medicate (at) suomi24 (dot) fi
    Olen kolmenkympin korvilla oleva tytönloppu Oulusta. Elelen parisuhteessa, joten seurustelukumppania en etsi, mutta ystävä olisi aina tarpeen.

  • Iho-ompeleiden laittaminen kuu...

    miss_medicate

    Iho-ompeleiden laittaminen kuuluu jokaisen lääkärin perustaitoihin, mutta kuten yllä mainittua, vaatii näytön antamisen sekä luvan saamisen osaston/yksikön ylilääkäriltä ainakin tuolla "isoissa tehtaissa". Sama pätee myös mm. kanyylin laittolupaan ja taitoon. Tällaiset luvat tulisi myös uusia tietyin väliajoin jos on potilastyössä ja ovat sairaala tai toimipistekohtaisia riippuen hieman sairaalan/yksikön koosta ja henkilön toimenkuvasta.

    Myös lääketieteen opiskelijat saavat laittaa iho-ompeleet heitä ohjaavan lääkärin tai kirurgin valvonnassa. Jos potilaasta vastuussa oleva lääkäri tietää opiskelijan osaavan ompeleiden laiton turvallisesti, opiskelija voi laittaa ompeleet myös ilman lääkärin valvontaa.

    Leikkaussalissa haavan sulussa on aina läsnä instrumentoiva sairaanhoitaja joka avustaa esimerkiksi ommelaineen leikkaamisessa, haavan puhtaana pitämisessä tai haavan reunojen lähentämisestä jos ompelun kohteena on vaikeasti ommeltava kudos. Joissain paikoissa myös kokenut sairaanhoitaja saa ommella iho-ompeleet, erityisesti yksittäisen ompeleen laittaminen esimerkiksi heti irronneen ompeleen tilalle ennen leikkaushaavan peittämistä haavasidoksilla ei ole mitenkään tavatonta.

    Jos haava on syvä ja joudutaan sulkemaan useammassa kerroksessa, eli pelkät iho-ompeleet eivät riitä, yleensä kirurgi pyydetään puhdistamaan ja sulkemaan haava sillä tuolloin tarvitaan jo paljon enemmän tietoa ja taitoa ihmisen kudosten käsittelystä.

    Haavan ompeluahan harjoitellaan ensin esimerkiksi vaahtomuoviin tai vastaavaan ja/tai ainakin joissain lääkiksissä sian ruhoihin tai cadavereihin. Sairaanhoitajakoulujen opintosuunnitelmaan tai tavoitteisiin ei varsinaisesti haavan sulkeminen toistaiseksi kuulu, mutta perusteet kuitenkin opetetaan jotta lääkäreiden avustaminen olisi sujuvampaa.

  • Edelleen olisi ainakin yksi uu...

    miss_medicate

    Edelleen olisi ainakin yksi uusi naama hakusessa.

  • Kun instrumenttipöydällä on to...

    miss_medicate

    Kun instrumenttipöydällä on toimenpiteen aloittamiseen tarvittavat välineet ja potilaan iho on desinfioitu, instrumenttihoitaja peittää potilaan paperisilla leikkausliinoilla joiden yhdellä reunalla on tarra. Tarran avulla liina pysyy potilaan ihossa kiinni. Toimenpidealue siis ympäröidään näillä liinoilla ja loppu potilaasta jää liinojen alle. Poitlaan pään yllä on yleensä ns. anestesiakaari jonka päälle osa peittelyistä nostetaan jotta anestesiahoitajalla on näköyhteys potilaan kasvoihin. Peittelyn jälkeen instrumenttihoitaja ja valvova hoitaja yhdessä kiinnittävät letkut ja johdot esimerkiksi leikkausimuun ja suonien polttamiseen käytettävään diatermiaan niin että liinojen päällä olevat johdot pysyvät myös steriileinä. Kun potilas on valmis leikkaukseen, kirurgi kutsutaan paikalle.

    Koko steriiliys käsite ja sen ymmärtäminen voi olla vaikeaa sellaiselle joka ei ole leikkaussalissa tai vastaavassa käynyt silloin kun toimenpidettä tehdään. Tarkoituksena kuitenkin on mikrobitasojen pitäminen mahdollisimman alhaisena jotta potilaalle ei pääsisi syntymään tulehdusta leikkausalueelle. Steriiliydessä ei myöskään voida tehdä kompromisseja. Instrumentti on joko steriili tai epästeriili. Jos instrumentti kontaminoituu, sitä ei voida enää käyttää ennen kuin se on steriloitu uudestaan.

    Toimenpide jakautuu kaikessa yksinkertaisuudessaan kolmeen eri osaan. 1) Avaukseen, jossa iho ja muut toimenpidealuetta peittävät ja ympäröivät kudokset avataan. Avauksessa yleensä käytetään veistä, pinsettejä, saksia ja diatermiaa eli polttoa jolla voidaan joko hyydyttää vuotoja tai leikata kudosta. 2) Itse toimenpiteeseen jossa poistetaan/korjataan se asia joka potilaalle aiheuttaa vaivaa. Toimepiteen aikana potilaaseen asetetaan usein haavahaka jolla pidetään kudoksia pois leikkausalueelta. Verenvuotoa ja muita eritteitä imetään leikkausimulla tai imeytetään leikkaustaitoksiin. Tarvittaessa otetaan näytepaloja, asetetaan vierasesineitä (esim. ruuvit, levyt, naulat murtumien korjauksessa). 3) Sulkuun, jossa tehty haava suljetaan kerroksittain neulan avulla erilaisilla kirurgisilla langoilla ja peitetään lopuksi sidoksilla.

    Ennen kuin haava suljetaan, varmistutaan siitä että kaikki toimenpiteessä käytetyt instrumentit, neulat ja taitokset löytyvät. Nämä on laskettu ennen toimenpidettä ja lasketaan tässä vaiheessa uudestaan. Näin varmistutaan että mitään ylimääräistä ei jää potilaan sisään.
    Kun haava on suljettu, poistetaan peittelyssä käytetyt steriilit lakanat ja pyydetään anestesialääkäri paikalle. Jos potilas on unessa, anestesialääkäri vähentää unta ja mahdollista relaksaatiota ylläpitäviä lääkkeitä niin, että potilas alkaa heräämään ja hengittämään itse. Tämän jälkeen potilas voidaan irroittaa hengityskoneesta anestesialääkärin luvalla. Kun potilaan oma hengitys on palautunut riittävästi, hengitysputki voidaan poistaa, vaikka potilas ei olisikaan muuten hereillä.

    Kun potilaan tila on vakaa, hänet siirretään takaisin omaan vuoteeseen ja viedään heräämöön. Eli mitään pitkää tarkkailuaikaa leikkaussalissa ei ole. Yleensä potilas on haavan sulun jälkeen salissa vielä 10-15min ennen kuin hänet siirretään pois. Jos näyttää siltä, että potilas ei jaksa hengittää tarpeeksi itse, hänet voidaan siirtää myös teho-osastolle heräämään. Anestesiahoitaja- ja lääkäri vievät potilaan yhdessä heräämöön tai teholle, jossa potilaaseen kytketään uudestaan joitain monitoreita. Ainakin pulssia, happisaturaatiota ja verenpainetta seurataan. Heräämössä on aina vähintään kaksi hoitajaa jotka tarkkailevat siellä olevia potilaita.
    Kun potilas on hereillä ja kivuton, tila on vakaa eikä haava vuoda, hänet voidaan siirtää takaisin osastolle.

    Kun potilas on siirretty pois salista, valvova sairaanhoitaja tarkistaa toimenpiteen aikana tekemänsä kirjaukset. Instrumenttihoitaja ohjaa toimenpiteessä käytetyt välineet välinehuoltoon jossa välinehuoltaja pesee, pakkaa ja steriloi välineet uudestaan käyttövalmiiksi. Tämä välinehuollossa tehtävä prosessi kestää useamman tunnin. Lisäksi valvova hoitaja ja instrumenttihoitaja täydentävät salin kaappeihin käyttämiensä tarvikkeiden tilalle uudet tarvikkeet niin, että kaikkea tarvittavaa on saatavilla myös seuraavan toimenpiteen aikana.

  • Kun potilas lopulta saapuu sal...

    miss_medicate

    Kun potilas lopulta saapuu saliin, hänet siirretään leikkaustasolle. Anestesiahoitaja kiinnittää valvontalaitteet potilaaseen ja laittaa laskimokanyylin jos sellasita ei potilaalla ole valmiina. Normaali arsenaali on verenpaine, pulssi, veren happisaturaatio ja EKG. Pidemmissä toimenpiteissä valvotaan myös potilaan lämpöä, unensyvyyttä, lihasrelaksaatiota ja virtsaneritystä joita varten on omat mittarinsa. Valvova hoitaja tai instrumenttisairaanhoitaja asettaa tarvittaessa potilaalle virtsakatetrin.
    Viimeistään tässä vaiheessa myös anestesialääkäri soitetaan paikalle. Ennen varsinaista nukuttamista voi antaa potilaalle puudutuksen joko selkäytimeen tai tiettyihin hermoihin, sekä asettaa epiduraalikatetrin kivunhoitoa varten jos toimenpiteestä toipuminen sitä vaatii.
    Potilas voidaan nukuttaa ja pitää unessa usealla eri tavalla eli erilaisilla anestesiamuodoilla. Tietysti on myös paljon toimenpiteitä joissa potilas voi olla puudutuksen turvin hereillä. Anestesiamuodon valinta riippuu jälleen potilaasta (mm ikä, yhteistyökyky, sairaudet) ja tehtävästä toimenpiteestä.
    Yleensä nukuttaminen tapahtuu niin että potilas hengittää puhdasta happea maskin kautta samalla kun anestesialääkäri antaa nukutuslääkkeet kanyylin kautta suoneen (kipulääke, relaksantti, anesteetti). Nukahtaminen tapahtuu muutamassa sekunnissa sen jälkeen kun varsinainen anesteetti eli nukahtamisen aiheuttava lääke on annettu. Tämän jälkeen oma hengitys yleensä lakkaa, joten joko anestesiahoitaja tai -lääkäri avustaa hengitystä maskin ja hengityspalkeen avulla. Kun lihasrelaksantti on vaikuttanut riittävästi, anestesialääkäri turvaa hengityksen intubaatioputkella tai kurkunpäämaskilla (larynxmaski). Käsin hengityspalkeella ventiloimalla, potilaan rintakehän liikkeitä tutkimalla sekä stetoskoopin avulla varmistetaan vielä että hengitysputki on oikeassa paikassa sekä istuu potilaan kurkkuun hyvin. Kun tilanne on hyvä, potilas kytketään hengityskoneeseen ja anestesialääkäri asettaa hengityskoneen säädöt potilaalle sopiviksi.
    Anestesian aikana kaikki annetut lääkkeet ja nesteet sekä tietyt hengityskoneen ja mittauslaitteiden antamat arvot (yleensä 5min välein) kirjataan paperiselle anestesiakaavakkeelle tai kerätään laitteista automaattisesti sähköiseen potilastietokantaan.

    Kun potilas on unessa, asetetaan hänet lopulliseen leikkausasentoon. Yleensä asennon laitossa käytetään erilaisia tukia ja pehmusteita. Potilasta lämmitetään peitolla johon lämpöpuhallin puhaltaa lämmintä ilmaa sisälle. Kun asento on valmis, leikkausalue paljastetaan ja valvova hoitaja desinfioi alueen. Tarvittaessa voidaan myös ajella ihokarvoja tai hiuksia. Samalla instrumentoiva sairaanhoitaja tekee omia valmistelujaan, kuten tekee kirurgisen käsidesinfektion ja pukeutuu hengityssuojaimeen, steriiliin leikkaustakkiin sekä käsineisiin. Jos leikkauksen aikana käytetään röntgensäteitä, hän pukee leikkaustakin alle myös lyijysuojat. Erityistä puhtautta vaativissa leikkauksissa puetaan yleensä kaksinkertaiset leikkauskäsineet sekä äärimmäisissä tapauksissa myös "avaruuskypärä".

    Instrumenttipöydät voidaan valmistaa etukäteen ennen leikkausta, tai potilaan saliin saapumisen jälkeen. Pöytien ja kaikkien niiden päällä olevien välineiden tulee olla steriilejä, joten vain steriiliksi pukeutunut henkilö saa koskettaa instrumenttejä. Pöydän valmistaminen tapahtuu niin että pöydälle asetetaan aluksi steriili liina. Tämän jälkeen valvova hoitaja avaa paketteja koskematta pakettien sisäpintaan tai niinden sisällä oleviin tavaroihin. Instrumenttihoitaja ottaa tavarat paketista joko steriileillä hanskoilla suojatuilla käsillä tai steriilillä instrumentilla niin, että hän puolestaan koskettaa ainoastaan paketeissa oleviin tavaroihin.

  • Anestesiahoitaja huolehtii pot...

    miss_medicate

    Anestesiahoitaja huolehtii potilaan puuduttamisesta, nukuttamisesta ja elintoimintojen valvomisesta sekä lääkitsemisestä yhdessä anestesialääkärin kanssa. Anestesialääkäri antaa määräykset, jotka anestesiahoitaja sitten toteuttaa.
    Instrumenttihoitaja avustaa kirurgia toimenpiteen aikana ja on useinmiten pukeutunut steriiliin leikkaustakkiin ja -käsineisiin kuten kirurgigin. Hän mm. luo steriilin alueen leikkausliinoilla ennen toimenpiteen aloitusta, pitää instrumentit järjestyksessä ja huolehtii steriliteetin säilymisestä leikkauksen aikana. Muuten toimenkuva riippuu kovasti tehtävästä leikkauksesta ja siitä onko mukana useampi lääkäri tai opiskelijoita. Kirurgi on vastuussa hoidon lääetieteellisestä toteutuksesta. Kirurgien ja sairaanhoitajien välillä on paljon kirjoittamattomia sääntöjä siitä mitä kukin itse leikkaukseen osallistuva saa tehdä.
    Valvova hoitaja tai tuttavallisemmin "passari" puolestaan valmistaa potilaan leikkausalueen desinfioimalla sen, huolehtii toimenpiteeseen liittyvistä paperitöistä ja kirjaamisesta, otetuista näytteistä sekä leikkaussalin puhelinliikenteestä. Lisäksi hän voi tuoda varastosta tavaraa leikkauksen aikana sillä hän on ainoa sairaanhoitaja joka saa poistua hetkellisesti salista.
    Leikkaustiimi yhteistyössä huolehtii myös potilaan oikeasta leikkausasennosta, usein tiimin apuna on tällöin myös lääkintävahtimestari. Useissa paikoissa lääkintävahtimestari huolehtii myös röntgenkuvien ja mahdollisten valokuvien ottamisesta toimenpiteen aikana. Hän on yleensä myös se henkilö joka laittaa potilaalle kipsin toimenpiteen jälkeen jos se on tarpeen. Tarvittaessa myös hoitajat ja lääkärit pystyvät lääkintävahtimestareille kuuluvan työn hoitamaan, koska esimerkiksi päivystysaikaan tai kiireisinä päivinä lääkintävahtimestaria ei ole aina saatavilla.
    Laitoshuoltajat siivoavat leikkaussalin toimenpiteen jälkeen. Välinehuoltajien vastuulla on leikkauksessa käytettävien instrumenttien sekä laitteiden kunnossapito, pesu ja sterilointi.
    Jälleen, kunkin henkilön tehtävät hieman vaihtelevat eri paikoissa, mutta pääpiirteittäin jako menee näin.

    Toimenpiteen valmistelu aloitetaan yleensä ennen kuin potilas on saapunut leikkausosastolle, joissain tapauksissa jopa edellisenä päivänä. Ensimmäisenä toimenpiteessä mukana olevat hoitajat ja lääkintävahtimestari tarkistavat potilaan tiedot (mitä leikataan, millä tekniikalla, ikä, paino, pituus jne). Suuriin leikkauksiin lääkärit voivat antaa myös etukäteen listan tavaroista joita tarvitaan. Näiden tietojen perusteella he valmistelevat leikkaussalin. Tällöin kerätään varastoista etukäteen mahdollisimman tarkkaan koko toimenpiteen aikana tarvittavat instrumentit, välineet ja lääkkeet. Laitteiden toimivuus myös testataan ennen niiden käyttöön ottoa. Myös salin järjestys ja leikkaustaso muutetaan tarvittaessa niin, että työskentely on mahdollisimman helppoa sillä jokaisessa toimenpiteessä on oma kaavansa joka mukaan jokainen henkilö, laite ja instrumenttipöytä salissa sijoitetaan. Lyhyissä toimenpiteissä valmistelut vievätkin usein enemmän aikaa entä itse toimenpide.

  • Leikkauskertomus on yleensä va...

    miss_medicate

    Leikkauskertomus on yleensä varsin pintapuolinen, vaikeiden termien täyttämä kuvaus toimenpiteestä, joka on yleensä tarkoitettu muille hoitoalan ammattilaisille. Lain mukaan potilas tietysti saa itseään koskevat asiakirjat, mutta leikkauskertomuksesta ei kauheasti kostu jos ei ymmärrä termistöä tai tunne anatomiaa. Käsittääkseni jonkinlainen lääkärin lausunto kuitenkin tulee potilaalle toimenpiteen jälkeen viimeitään postissa. Riippuu tietysti myös leikkauskertomuksen sanelleesta lääkäristä kuinka tasokas se kertomus on.
    Myöskään sairaalasarjat eivät vastaa juurikaan sitä mitä leikkausosastolla työskentelevien lääkäreiden ja sairaanhoitajien arki on. Koetan nyt kuitenkin selittää perioperatiivisen sairaanhoitajan näkökulmasta mitä kulissien takana tapahtuu. Toivottavasti saan kirjoitettua asiat tarpeeksi selkeästi.

    Miten potilaan leikkauspäivä alkaa, riippuu hieman sairaalasta ja suoritettavasta leikkauksesta. Myös se, tuleeko potilas suoraan leikkausosastolle aamulla (päiväkirurgiset ja leikkaukseen kotoa eli leiko potilaat) vai saapuuko hän perinteisen mallin mukaan vuodeosaston kautta, vaikuttaa paljon.
    Molemmissa tapauksissa selvitetään potilaan senhetkinen tilanne kuten viimeisimmät tutkimukset (laboratoriokokeet, röntgenkuvat, perusmittaukset ym), tehdyt esivalmistelut kuten ravinnotta olo ja esilääkitys, perussairaudet, allergiat, aikaisemmat tehdyt toimenpiteet/nukutukset jne.
    Jos potilas saapuu osastolle ennen toimenpidettä, osaston sairaanhoitaja kertoo nämä asiat leikkauksessa mukana oleville sairaanhoitajille ennenkuin luovuttaa potilaan. Päiki- ja leikopotilaat haastattelee leikkausosaston sairaanhoitaja.

    Leikkausosaston henkilökunnasta on potilasta saliin vastaanottamassa yleensä toimenpiteessä mukana olevat sairaanhoitajat (joita tavallisesti on kolme eli anestesia-, instrumentti- ja valvova hoitaja) sekä mahdolliset sairaanhoidon opiskelijat. Lisäksi leikkaustiimiin kuuluu anestesialääkäri, kirurgi ja lääkintävahtimestari.
    Mukana on usein myös eri alojen, eri vaiheessa olevia opiskelijoita jotka ovat vain tutustumassa leikkaussalimaailmaan tai osallistuvat toimenpiteeseen ohjaavan lääkärin tai sairaanhoitajan antaman ohjauksen turvin.
    Lisäksi taustalla vaikuttavat mm. laitoshuoltajat, välinehuoltajat, osastosihteeri ja osastonhoitaja. Vaikka he eivät osallistu itse toimenpiteeseen, myös heidän työpanoksensa on tärkeä prosessin toimivuuden ja potilasturvallisuuden kannalta.

  • MBT-kengät netistä

    miss_medicate

    Onko kukaan tilannut MBT-keinukenkiä näiltä sivustoilta jotka myyvät ko. tuotteita huomattavasti huokeampaan hintaan entä suomalaiset kanssasisarensa? Itse olen käynyt sovittamassa kenkiä paikallisessa MBT:ta myyvässä liikkeessä, mutta 230€ on tuntuu opiskelijalle aika suurelta ensi-investoinnilta. Kengän sopivuus itselle kun paljastuu vasta käytössä.

    Eri foorumeilla kyllä on keskusteluja joissa toitotetaan että "maasta X saa niin ja niin halvalla tilattua", mutta kukaan ei ole rohjennut laittaa käyttämänsä nettikaupan osoitetta tyrkylle.
    Sivujahan netistä tulee vastaan pilvin pimein kun googleen lyö hakusanaksi MBT shoes. Suurin osa osumista kun vaan vaikuttaa aika hämäräperäisiltä, enkä todellakaan ole luottokortin numeroa laittamassa sivustolle jossa selvästi ei näy yrityksen kotipaikkaa ja kunnollisia yhteystietoja (gmailin/hotmailin sähköpostiosoite tai pelkkä yhteydenottolomake ei ole tällainen).

    Eli olisin kiitollinen jos joku osaisi vinkata luotettavan sivuston suuntaan josta himoitsemani kengät voisin tilata.

  • Hoitavan lääkärin päätöksellä ...

    miss_medicate

    Hoitavan lääkärin päätöksellä ja ns. hoitovälinelähetteellä oman kunnan hoitovälinejakelusta voisi kysellä. Jos tarve on perusteltu, lääkärin pitäisi kyllä lähete kirjoittaa. Tarvittaessa tietysti maksusitoomusasiat pitää hoitaa myös kuntoon.

    Jos haluat itse ostaa vain muutaman ruiskun, kannattaa katsella myös lemmikki- ja akvaarioliikkeistä. Joissain olen nähnyt vastaavia steriiliksi pakattuja ruiskuja tyyliin akvaarion puhdistamiseen myytävänä apuvälineenä.
    Tietysti osa tukuistakin myy tällaisia välineitä myös yksityisille (esim. Pamark), mutta sitten pitää olla valmis tilaamaan hieman suurempi määrä kerralla ja maksamaan toimitus- ja käsittelykuluja normaalia enemmän.

  • Oletettavasti '85 syntyneenä e...

    miss_medicate

    Oletettavasti '85 syntyneenä et ole enää kasvuiässä joten ei ole mitenkään tavatonta että leikkauksen yhteydessä laitettu metalli jätetään paikoilleen, jos ne eivät aiheuta oireita tai vaikeuta mahdollisesti vanhuudenpäivillä tarvittavaa proteesileikkausta (yleensä lonkka).
    Joskus ruuvit alkavat itsekseen kiertyä pois, tällöin ihon läpi tuntuvat ruuvit voidaan poistaa puudutuksen turvin pienen viillon kautta eikä tällöin tarvitse välttämättä mennä edes leikkaussaliin saakka. Myös erilaiset murtumien korjauksessa käytettävät, luuhun jätettävät piikit voidaan poistaa tällä tavalla jos alkavat irtoamaan ja työntymään ihon lävitse.
    Ydinnaulan poistaminen puolestaan tarvitsee luonnollisesti uusintaleikkauksen koska on kiinnitystavaltaan, kooltaan ja muodoltaan sellainen ettei sitä voi vain pienen viillon kautta poistaa. Ydinnaulan poiston yhteydessä naulan jättämää aukkoa paikataan usein myös luumurskalla tai tähän tarkoitukseen valmistetulla keinomateriaalilla.
    Ruuvien ja piikkien poisto tehdään yleensä polikliinisesti tai päiväkirurgisesti, jolloin potilas pääsee kotiin samana päivänä ellei ole epäilyä esimerkiksi infektiosta. Ydinnaulan poiston jälkeen sairaalassa vietettävä aika määräytyy paljon poiston taustalla olevien syiden ja toipumisen perusteella.

  • Aikoinaan omien selkävaivojen ...

    miss_medicate

    Aikoinaan omien selkävaivojen kanssa en arvauskeskuslääkäriltä saanut konkreettista apua. Kyllästyin toistuvaan "viikko saikkua ja buranaa" pompotteluun joka ei korjannut ongelmaa, joten hakeuduin lopulta yksityiselle fysiatrille. Tämän yksityisen lääkärin kautta asiat lähtivät hoitumaan. Sain lähetteen erikoissairaanhoitoon fysiatrian poliklinikalle jonka kautta tehtiin mm. diagnostisia kuvantamistutkimuksia sekä fysioterapeutin tekemiä testejä joiden kautta iskias sitten diagnosoitiin ja monia muita diagnooseja suljettiin pois. Poliklinikalle pääsy kesti muistaakseni pari kuukautta. Ennen poliklinikalle pääsyä ja sen jälkeenkin kävin saman fysiatrin kirjoittaman n. parinkymmenen kerran lähetteen turvin yksityisellä fysioterapeutilla joka ohjasi tekemään oikeita jumppaliikkeitä, antoi infrapunahoitoa sekä hieroi ja seurasi lihaskunnon kehittymistä. Fysiatri laittoi myös lääkityksen kohdalleen niin, ettei kipu rajoittanut kuntoutumisen aloittamista tai etenemistä. Myös sairasloma oli aika pitkä, sillä silloiseen työhön kuului toistuvaa raskaiden taakkojen liikuttelua. Onneksi tällä lääkityksen tukemalla kuntoutuksella kivut lakkasivat eikä iskias ole vaivannut vuosiin. Tosin entisestä ammatistani olen tämän iskias-episodin jälkeen kouluttautunut eteenpäin.

Perustiedot

  • Sukupuoli: Nainen
  • Siviilisääty: Varattu
  • Kotimaa: Suomi
  • Koulutus: Ammattikorkeakoulu
  • Etsin: Ystäviä, Harrastuskavereita, Lisää tuttuja verkostooni
  • userbadges:

Kuvat

Tilastot

  • Tila: Offline
  • Kirjautunut viimeksi: 24.6.2014 10:45
  • Liittynyt jäseneksi: 26.5.2011

Tietoa mainosten kohdentamisesta