wanha_lieksalainen
Vapaa kuvaus
Käyttäjän kirjoittamat viestit
15.11.2021
Kommentoi keskusteluun: Kamuttaja. Jamali, mitä tarkoittaa?
Tieto saamelaisista Pielisen alueella on lainattu saamelaisia käsittelevästä historian kirjasta. Suoraa lainausta: Saamelaiset asuttivat Kolin seutua 1500-luvulle saakka. Myöhempää asutusta vaarojen liepeille tuli vasta 1700-luvun puolivälissä. Uskomukset haltioihin ja pahoihin voimiin olivat syynä siihen,
Paikkakunnat > Pohjois-Karjala > Lieksa
15.11.2021
Vastasi keskusteluun: Kamuttaja. Jamali, mitä tarkoittaa?
Panka on peräisin saamen kielen sanastosta. Saamelaiset asuttivat Pielisen ympäristöä vielä 1500-luvulla. Panka on poron päitset, eli kaulan ympärille pujotettava lenkki. Pankakoski jakaantui aikoinaan kahteen osaan, kuten panka, Kaatrankoskeksi (Pankakoski) ja Sahakoskeksi, muodostaen niiden väliin
Paikkakunnat > Pohjois-Karjala > Lieksa
20.02.2021
Vastasi keskusteluun: Jiätie Vuonislahesta 1960 luvulla...Kolille.
Kirjoitukseni oli tämän vuoden ensimmäinen. Saattoi olla myös viimeinen, koska mikään ei ole muuttunut palstalla parempaan suuntaan muutaman viime vuoden aikana. Meitä vanhoja ei täällä näy enää olevan.
Paikkakunnat > Pohjois-Karjala > Lieksa
20.02.2021
Kommentoi keskusteluun: Jiätie Vuonislahesta 1960 luvulla...Kolille.
Tapaus sattui 22.4.1954. Kolilta jäätietä pitkin Lieksaan palaamassa olleiden miesten auto upposi jokisuulle noin 500 metrin päähän Kevätniemen rannasta. Auton mukana hukkuivat tiemestari Väinö Heinonen ja toimitusjohtaja Emil Uosukainen. Rakennusmestari Einari Antikainen pelastui onnettomuudesta.
Paikkakunnat > Pohjois-Karjala > Lieksa
21.10.2020
Kommentoi keskusteluun: Onko Lieksassa ollut lastenkoti
Siellä täällä ”törmäilimme”. Ensimmäisen kerran tapasimme ”puujalkatehtaalla”, eli Lieksan Puunjalostustehtaalla 60-luvun alkuvuosina Jaakko H:n ollessa siellä lämmittäjänä ja vartijana. Vuonna 1965 tehtaan toiminta päättyi konkurssiin. 60-luvun puolivälin tienoilla olin kesällä Asfaltorin hommissa kantatietä
Paikkakunnat > Pohjois-Karjala > Lieksa
20.10.2020
Kommentoi keskusteluun: Onko Lieksassa ollut lastenkoti
Yhden viestin heitän vielä. Kävin samaa koulua 60-luvulla Pertin kanssa Lieksan kauppalassa, mutta emme olleet samalla luokalla. Minä jäin eläkkeelle jonkin verran ennen häntä. Tapasimme sattumalta joitakin vuosia sitten Joensuussa.
Paikkakunnat > Pohjois-Karjala > Lieksa
19.10.2020
Vastasi keskusteluun: Onko Lieksassa ollut lastenkoti
Pielisjärven kunnan Sorsalassa oli viime vuosisadan puolen välin tienoille saakka lastenkoti. Rakennus sijaitsi Alakanavantien varrella ja viimeiset vuosikymmenet se palveli varastona ja yksityisenä kotimuseona. 1990-luvun loppupuolella talo tuhoutui irtaimistoineen huolimattoman tupakoinnin seurauk
Paikkakunnat > Pohjois-Karjala > Lieksa
21.09.2020
Vastasi keskusteluun: Lieksan menneisyydestä
Tokmannin ja Citymarketin välisellä parkkipaikka-alueella sijaitsi monitoimitalo mm. elokuvateattereineen, eli Sarkalan rakennus vuodesta 1904 vuoteen 1972. Sarkalan ja Vilkalan talon väliseen koivikkoon valmistui Öystilä K-kauppa vuonna 1966. Papinkujan puolella oli hammaslääkäri Ellen Kiiskisen talo
Paikkakunnat > Pohjois-Karjala > Lieksa
21.09.2020
Kommentoi keskusteluun: Lieksan menneisyydestä
Kaupunginniemen täystuho oli keväällä 1959, jolloin veneen tervaajan tuli karkasi heinikkoon ja sieltä varastoihin, parakkeihin ja puutavaraan. Radan taakse ei jäänyt juuri muuta jäljelle, kuin hiiltynyttä puutavaraa. Kirkkopuiston ja rautatien välisellä alueella oli kaksi asuintaloa, joista toinen,
Paikkakunnat > Pohjois-Karjala > Lieksa
21.09.2020
Vastasi keskusteluun: Lieksan menneisyydestä
Brahean kaupunki oli muutamine mökkeineen Kaupunginniemessä 1600-luvulla, jolloin se myös lakkasi olemasta. Rautatie Lieksaan otettiin käyttöön vuonna 1910 eikä seisaketta Kaupunginniemessä tarvittu. Molemmilla alakylän osuusliikkeillä olivat leipomot liikkeiden yhteydessä. Kaarisillalta keskustaan päin
Paikkakunnat > Pohjois-Karjala > Lieksa
21.09.2020
Vastasi keskusteluun: Lieksan menneisyydestä
Monilla paikkakunnilla Suomessa on Alakyliä ja Yläkyliä. Usein nimet ovat saaneet alkunsa sen mukaan kumpi paikka on pohjoisempana eli kartan mukaan ylempänä ja kumpi etelämpänä eli alempana. Varmaan myös korkeuserojen mukaan paikkoja on nimetty, kuten ehkä Lieksan kohdalla on muinoin tapahtunut.
Paikkakunnat > Pohjois-Karjala > Lieksa
21.09.2020
Vastasi keskusteluun: Lieksan menneisyydestä
Kaupunginniemen kohdalla ei ole ollut seisaketta. Oli vain kaksiraiteinen tasoristeys, kuten nytkin. Lähin seisake oli Sokojoen seisake 400 metrin päässä. Toki kiskobussit eli lättähatut pysähtyivät tarvittaessa kuljettajasta riippuen muuallakin kuin pysäkeillä. Ei ollut harvinaista, että esimerkiksi
Paikkakunnat > Pohjois-Karjala > Lieksa
21.09.2020
Vastasi keskusteluun: Lieksan menneisyydestä
Olen joskus kirjoittanut Lieksan palstalle seuraavanlaista tekstiä: "Silloin keskusta sijaitsi Kulman nurkilla, jossa olivat ravintolat, matkustajakoti, taksi, monet kauppaliikkeet, kuten elintarvikekaupat, talouskauppa, pari kenkäkauppaa, huonekaluliike, korjauspaja, apteekki, viinakauppa, kahvila
Paikkakunnat > Pohjois-Karjala > Lieksa
03.07.2020
Kommentoi keskusteluun: Wanha_lieksalainen: Pielisjärven murre
Kiteeltä syntyisin olevan murretutkijan väitöskirjan mukaan Pohjois-Karjala voidaan jakaa kuuteen murrealueeseen, jotka ovat Kitee, Kiihtelysvaara, Liperi, Ilomantsi, Pielisjjärvi ja Nurmes. Näiden alueiden sisälläkin murteilla on eronsa. Esimerkiksi suuren Pielisjärven alueella on murteessa havaittavissa
Paikkakunnat > Pohjois-Karjala > Lieksa
29.06.2020
Kommentoi keskusteluun: Wanha_lieksalainen: Pielisjärven murre
Hyvin hallitset paikallisia sanoja.
Paikkakunnat > Pohjois-Karjala > Lieksa
29.06.2020
Kommentoi keskusteluun: Wanha_lieksalainen: Pielisjärven murre
Aatollapa hyvinnii. Mukavia paikallisia murresanoja ovat esimerkiksi saanataasa ja saanakaaha tai hitulaatanen. Ei ymmärtänyt eteläisen Suomen asukas noiden sanojen merkitystä, kun kerran niitä tenttasin.
Paikkakunnat > Pohjois-Karjala > Lieksa
28.06.2020
Aloitti uuden keskustelun: Wanha_lieksalainen: Pielisjärven murre
Eräs Pohjois-Karjalan kuudesta murrealueesta on Pielisjärven murre, johon Lieksan kaupunkikin kuuluu. Murretta ei ole helppo kirjoittaa niin kuin sitä puhutaan. Olen asunut Lieksassa yli 70 vuotta, kuullut ja puhunut paikallista kieltä. Kirjoitettuna se voisi näyttää tällaiselta. Muutamav viikon piästä
Paikkakunnat > Pohjois-Karjala > Lieksa
28.06.2020
Kommentoi keskusteluun: Kuka oli tämä henkilö?
Mannerkorpi on harvinainen sukunimi. Osa Mohell -sukuisia henkilöitä ovat muuttaneet sukunimensä Mannerkorveksi kauan sitten, joten mahdollista on, että Ahti Mannerkorven esi-isä ovat olleet alkujaan Mohelleja.
Paikkakunnat > Pohjois-Karjala > Lieksa
27.06.2020
Kommentoi keskusteluun: Kuka oli tämä henkilö?
Muistan Ahti Aarre Eenokki Mannerkorven Lieksan reservinupseerien toiminnasta 70-luvulla. Hän oli todellakin suurikokoinen, 1920-luvun alussa syntynyt lupsakka reservin luutnantti. Hänet ylennettiin luutnantiksi Puolustusvoimain lippujuhlan päivänä vuonna 1968. Samana päivänä ylennettiin Lieksan yhteislyseon
Paikkakunnat > Pohjois-Karjala > Lieksa
26.06.2020
Vastasi keskusteluun: Kuka oli tämä henkilö?
Ahti Mannerkorpi oli Pielisjärven-Viekijärven seurakuntien hautausmaiden hoitaja. Hän oli toimessaan vielä vuonna 1975.
Paikkakunnat > Pohjois-Karjala > Lieksa
